Always yours - Avengers (fin) ✔️

Mulla on muuta menoa

Jatkan vielä Peterin näkökulmalla

Aamulla istuin väsyneenä aamupalapöydässä. Olin valvonut kolmeen asti yöllä, koska viestittelin Natalien kanssa. Älkää kysykö, mutta hänen nimensä oli minulla kännykässäni Söpöliini❤️, mutta älkää huoliko, Bellan nimi on vielä.... söpömpi - tai no oikeastaan tyhmempi. Se on Kovistelijaprinsessahöpöttäjä❤️

Bella käveli taakseni ja suukotti hellästi niskaani. "Huomenta." Hän toivotti.

"Mmhhei" Sössötin jotain omituista.

Kännykkäni kilahti viestin merkiksi. Näppäilin koodini, jotta sain puhelimen pois lukitukselta. Viesti oli tullut Natalielta.

Söpöliini❤️: Tuutko tänään meille, kultsi? Mulla on ikävä sua <3

Sain melkein sydärin luettuani Natalien viestin. Kultsi? Hänellä on ikävä? Kirjoitin vastausviestin nopeasti.

Minä: Voin tulla. Mullakin on ikävä sua.

Huomasitteko, en laittanut mitään emojia tms. Suljin nopeasti puhelimeni, kun Bella palasi hakemasta aamupalavoileipäänsä.

"Kenen kanssa sinä juttelit, muru?" Bella kysyi kietoen kätensä takaapäin kaulani ympärille - ei. Hän ei aikonut kuristaa minua.

"En kenellekään" Valehtelin tyttöystävälleni päin naamaa - ei kirjaimellisesti.

"Aha. No...mennäänkö harjoittelemaan aamupalan jälkeen?" Bella ehdotti.

"Mulla on muuta menoa. Anteeksi kamalasti" Pahoittelin ja nousin ylös halatakseni Bellaa lämpimästi.

"Mitä muka?" Bella kysyi tuhahtaen ja irtautui halauksestani katsoen minua kysyvästi.

"Ööh...se on salaisuus." Mutisin ja sain sen takia Bellalta vihaisen katseen. "Mehän sovimme että kerromme kaiken toisillemme", hän kivahti.

"Niiiin....mutta katsos kun tämä on yllätys sinulle...enkä halua paljastaa sitä." Keksin nopeasti jonkin selityksen, vaikka valehteleminen tuntui tosi pahalta.

Bellan raivo hyytyi ja hän alkoi säteilemään iloa ja halasi minua tiukasti. "Kiitos" Hän kuiskasi.

Puhelimeni kilahti taas viestin merkiksi. Lukaisin sen nopeasti.

Söpöliini❤️: Tule pian. En jaksa odottaa enää kauaa ;)

Huokaisin, kun kirjoitin vastauksen Natalielle.

Minä: Tullaan tullaan. Minulla vain oli tyttöystävälle valehteleminen käynnissä. Mutta ei hätää, tulen sinne parissa minuutissa.

Söpöliini❤️: Miten sinä muka kerkeät?

Minä: No, minulla on keinoni.

Söpöliini❤️: Okei <3

Puoliksi ryntäsin makuuhuoneeseen siistimään tukkaani, joka oli nukkumisen jäljiltä sekaisin. Vaihdoin tällä kertaa päälleni rennot vaatteet. Koko sähläyksen ajan Dawn seisoi ovella.

"Minne sinulla noin kiire on? Ei kai Bellan yllätystä tarvitse noin kiireellä hoitaa." Dawn huomautti.

"No ei tarvitse, mutta MINULLA on kiire. Ei sillä yllätyksellä." Tokaisin ja juoksin Dawnin ohitse.

Pääsin juurikin niissä parissa minuutissa Natalien talolle. Koputin ulko-oveen hengästyneenä. Niin, hen-gäs-ty-nee-nä. Natalie avasi oven. Hän näytti tänäänkin hyvältä, mutta kiinnitin eniten huomiota hänen paitansa tekstiin, vaikkei sillä ollutkaan mitään merkitystä.