Epilogi

109 4 15
                                    

Bellan näkökulma

Kolme pitkää vuotta myöhemmin (ihan hirveetä että ne Bella ja Peter on jo 18-vuotiaita, mut ei vanhenemiselle voi mitään)

Istuin Buckyn, Steven, Tonyn, Natashan, Lokin...no ihan sama kaikkien Avengereiden kanssa oleskeluhuoneessa. Peter istui sylissäni - aivan oikein. Sylissäni -.

Natasha ja Loki hölöttivät jotakin lasten hankinnasta istuessaan nojatuolissa. Tony siemaili samppanjaa kaikkien muiden Avengereiden kanssa - paitsi minun, Peterin, Michellen, Ericin, Dawnin ja Michaelin kanssa, koska hän piti meitä edelleen liian nuorina, vaikka olimme täysi-ikäisiä -.

"Minulla olisi vähän sanottavaa..." Peter ilmoitti yhtäkkiä ja hän nousi seisomaan - hän viittoi minutkin ylös.

Avengerit jäivät katsomaan häntä odottavaisina. Niin jäin minäkin.

"Isabella Eleonora Rodriguez...oot ihanin ihminen, jonka oon koskaan tavannut....ja haluaisin, että meidän suhde etenisi seuraavalle tasolle..." Peter aloitti ja polvistui eteeni - tiedätte missä asennossa.

Avengerien suut loksahtivat auki. Bucky taisi henkäistä pienen äänen pihistessä ulos hänen suustaan. Painoin molemmat kämmeneni suulleni, jotten alkaisi kiljumaan.

Peter avasi sormusrasian kannen ja jatkoi lauseensa loppuun: "...tuletko vaimokseni?"

Kyyneleet kihosivat silmiini. "Totta kai tulen!" Suorastaan kiljaisin.

Peter liu'utti sormuksen vasemman käteni nimettömään. Sen jälkeen hän ei kerennyt tehdä mitään, koska suutelin häntä intohimoisesti. Hän vastasi suudelmaan.

"Oh my gooood!" Bucky kirkui - öö okei mitä ihmettä?

Tony nousi sohvalta ja käveli Peterin luokse. Luulin jo, että hän halaisi tätä, mutta ei. Hän nostikin tämän syliinsä ja no halasi siinä samalla.

"Onneksi olkoon." Tony toivotti.

"Kiitos, Mr. Stark." Peter kiitti hymyillen.

Tony laski Peterin maahan ja halasi seuraavaksi minua. Sen jälkeen minö ja Peter kummatkin jouduimme kaikkien halailtavaksi ja onniteltavaksi.

Muutama päivä myöhemmin...

Katsoin itseäni peilistä. Minulla oli ylläni häämekkoni.

Kuva on PicCollagesta

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.

Kuva on PicCollagesta

"Oisko se kuningatar valmiina suureen hääpäiväänsä?" Wandan ääni kysyi takaani.

"Joo." Vastasin.

"Hyvä." Wanda hymyili ja pyörähteli pari kertaa mekkonsa helmat liehuen - tosin vähemmän puoleisesti.

Kuva on PicCollagesta

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.

Kuva on PicCollagesta

Michelle ja Natalie - hänetkin oli kutsuttu perheineen, koska he olivat saaneet selville, että minä ja Peter olemme Avengereja - tulivat luoksemme.

Nataliella oli yllään vaaleanpunainen kaksiosainen mekko.

Kuva on PicCollagesta

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.

Kuva on PicCollagesta

Kun taas Michellellä oli keltainen mekko.

Kuva on PicCollagesta

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.

Kuva on PicCollagesta

"Oletko valmis lähtemään, Bella?" Natalie kysyi, kun oli halannut minua - hän oli yhtä lailla paras kaveri, kuten Wanda ja Michellekin, kuten tiesittekin.

"Tietysti." Totesin.

"Bella, Bella, Bella! Muista, että Peter ei ole oikeasti niin tyhmä kuin antaa olettaa, joten älä eroa hänestä sen takia." Michelle virnuili.

Nauroin makeasti ennen kuin lähdin noiden kolmen henkilön kanssa valkoiseen limusiiniin, jolla pääsimme kirkolle.

Tony - yllätys yllätys - toimi henkilönä, joka veisi minut Peterin luokse, joten kun häämarssi alkoi soida, kuljin hänen käsikynkässään alttaria kohti.

Vilkaisin Buckyyn päin. Tämä oli alkanut itkeä onnesta Steven olkapäätä vasten - ookoo?

Tony luovutti minut Peterin käsikynkkään. Hän kuiskasi tuolle yhden lauseen: "Pitäkää toisistanne hyvää huolta älkääkä koskaan hyljätkö toisianne."

Peter nyökkäsi ja käveli sitten kanssani hymyillen alttarin luokse.

Pitkästyttävien jaarittelujen jälkeen pappi kysyi Peteriltä: "Peter Benjamin Parker, tahdotko ottaa Isabella Eleonora Rodriguezin aviopuolisoksesi ja rakastaa häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?"

"Tahdon." Peter vastasi ja hymyili minulle leveästi.

"Isabella Eleonora Rodriguez, tahdotko ottaa Peter Benjamin Parkerin aviopuolisoksesi ja rakastaa häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?" Pappi kysyi minulta.

"Tahdon." Vastasin silmät sädehtien kuin tähdet ja hymyillen onnellisesti.

"Näillä valtuuksilla, jotka minulle on suotu, julistan teidät nyt aviopuolisoiksi." Pappi julisti.

Avengerien ja kaikkien muidenkin vieraiden taputtaessa - mistä tuli hirveä meteli -, Peter suuteli minua onnellisena. Vastasin suudelmaan.

***

Words 527

Tää kirja ois nyt purkissa (vaikka suunnittelin tästä 100 lukusta). Periaatteessa voisin tehdä joskus kirjan, jossa kerrottais sitten Bellan ja Peterin elämästä tän kirjan jälkeisenä aikana, mutta en oo vielä varma, koska ketään ei kiinnosta😂😂😂

Always yours - Avengers (fin) ✔️Where stories live. Discover now