Sisältä Pimeä || Blind Channel

20. Kuka se äijä oli?

Heräsin vieraasta sängystä, ylläni ainoastaan valkoinen toppi ja rintsikat. Mitä helvettiä? En muistanut miten sinne päädyin, en muistanut kenen kanssa sinne tulin, kunnes... Katsoin ympärilleni hädissäni, tunnistin paikan. Ei, ei, ei ja ei! Ei näin voi käydä! Nousin nopeasti ylös ja kiskoin lattialla lojuneet housuni jalkaan. Makuuhuoneen ovi oli auki, huoneeseen käveli nuori mies pelkkä pyyhe vyötäröllään. Joko arvaat, kuka hän oli?

"Mitä vittua mä täällä teen?" Kysyin häneltä paniikissa. Hän puolestaan oli aivan rauhallinen, hän penkoi vaatekaappia ja puki paidan päälleen. Hän otti sieltä myös housut, joten käännyin välittömästi ympäri.

"Ai eks sä muka muista?" Hän kuulosti jokseenkin tyytyväiseltä itseensä. Omahyväinen paska, kuten aina ennenkin.

"Miten vitussa sä oot saanu mut tänne?" Jatkoin kysymysten pommittamista. Kuulin vyön kilahtavan kiinni, joten käännyin takaisin häneen päin.

"Sä ihan ite kävelit tänne, ja vieläpä ihan mielelläs." Hän otti askeleen lähemmäs, joten minä otin askeleen taaemmas. En kyennyt sanomaan mitään. Ihanko oikeasti päädyin sänkyyn väkivaltaisen exäni kanssa? Juuso oli aina ollut alhainen ja iljettävä, mutta en ollut uskonut, että itse olisin tähän suostunut.

"Ja mä itseasias vähän  aattelin, et mitä jos alotettais alusta?" Hän kysyi kävellessään lähemmäs. Pakitin seinään, eikä hän lopettanut lähestymistä. Pian hän oli lähes ihollani.

"Unissas helvetin kusipää!" Huusin ja läimäytin tätä kasvoille niin, että sain tilaisuuden lähteä. Juoksin makuuhuoneesta ulos, eteisessä nappasin kengät käteen ja pamautin ulko-oven auki. Juoksin paljain jaloin asfalttia pitkin, kunnes pääsin pois talon pihapiiristä. Ei näin vain voinut tapahtua! Kaiken lisäksi kaamea darra puski päälle. Päätä särki ja oksetti. Ja mikä parasta, Juuso ei asunut lähelläkään kotiani! En tiennyt miten olisi pitänyt toimia, joten päätin laittaa Ollille viestiä. Hän oli juonut eilen kaikkein vähiten, joten hän oli luultavasti parhaassa kunnossa. Avattuani puhelimeni, huomasin kasan vastaamattomia puheluita ja viestejä.

                                                                    Olli

                                                                                                                                              Moi
                                                                                                                           Ootko hereillä?

Juu, onks kaikki hyvin?
Oltiin huolissaan susta ku katosit sillee.

                                                                                                                Selitän myöhemmin...
                                                                                            Totaah pääsisiks hakee mua? Oon              
                                                                                              toisel puolel Ouluu enkä oikee oo
                                                                                         kävelykunnos, jos tiiät  mitä tarkotan.

Tuli sit vissiin juotu vähän liikaa?

                                                                                                 No jooh. Mut voitko pliis hakee?                        
                                                                                                                          Teen mitä vaan.

Joo joo, pistäks osotteen et löydän?

                                                                             Jes kiitos oot paras! Ja jos haet vaikka ****?

Selvä homma. Menee hetki.

Sulloin puhelimen taskuun ja laitoin kengät vihdoin jalkaan. Kävelin läheiselle huoltoasemalle, jolta Olli lupasi minut hakea. Nojasin seinään ja romahdin maahan istumaan jalkojani halaten. En voinut estää kyynelten tuloa. Niin pitkään olin saanut olla häneltä rauhassa, nyt heräsin tämän sängystä. Sen tajutessani iski pahempi kauhu. En tiennyt, mitä yön aikana oli tapahtunut. Tiesin vain, että heräsin entisen poikaystäväni sängystä ilman housuja. Aloin pikkuhiljaa ymmärtää, mihin kaikki viittasi. En pitänyt siitä, mihin suuntaan ajatukseni alkoivat edetä. Elämäni saattaisi olla pilalla.

Itkin holtittomasti seinään nojaten. Oloni oli kammottava, eikä ainoastaan jäätävän darran takia. Ei se silti auttanut asiaa. Olisi pitänyt kuunnella muita.Tunsin oloni likaiseksi, olin häpeissäni. Mitä jos pahin oikeasti tapahtui, enkä edes muistaisi sitä? Mitä jos olisin...

Ollin auto ajoi huoltoaseman pihaan. Olin helpottunut, mutta samalla niin peloissani ja ahdistunut. Pyyhin kyyneleeni ja nousin ylös. Kävelin autolle, avasin oven ja istuin pelkääjänpaikalle. Olli ei ollut ehkä itsekään parhaassa mahdollisessa kunnossa, mutta ei niin pahassa kunnossa kuin olisi voinut olla. En katsonut häneen päin, kun tervehdin. En halunnut hänen näkevän kyynelten kastelemia kasvojani, mutta en ilmeisesti onnistunut peittämään niitä tarpeeksi hyvin.

"Mitä tapahtu?" Hän kysyi huolestuneesti. Hän oli luultavasti alkuun ollut huvittunut siitä, että jo ensimmäisen baari-illan jälkeen minua sai metsästää toiselta puolen Oulua. Kuitenkin järkytykseni huomatessaan hän vakavoitui välittömästi. Minua hävetti, mutta tiesin, että vain yksi juttu oli tehtävissä.

"Voitko heittää mut kauppaan?" Kysyin häneltä yrittäen pidätellä itkua. En onnistunut. Basisti oli erittäin hämmentyneen näköinen.

"Ööh, joo? Mitä tarviit?" En halunnut sanoa sitä ääneen, mutta sanoin silti.

"Raskaustestin." Mies oli entistä järkyttyneempi. Hän irrotti turvavyönsä ja kurotti halaamaan minua. Istuimme siinä kymmenisen minuuttia, hän halasi minua samalla kun itkin silmiäni kuiviksi. Lopulta olin jotenkin rauhoittunut ja hän irrottautui.

"Kuka se äijä oli?" Hän kysyi varovasti, samalla käynnistäen auton.

"Mun exä. Se tyyppi johon törmäsin baarissa eilen. En käsitä miten olin niin huonossa kunnossa, etten ees tunnistanu sitä!" Uudet kyyneleet alkoivat puskea silmistäni.

"Ei se nyt ihan pelkästään sun syy ollu. Oltas me voitu vähän enemmän kattoo sun perään, kun kerran olit ekaa kertaa siellä."

"Ei se mitään. Mut mitä mä teen jos oon-"

"Ei mietitä sitä nyt. Haetaan sulle se testi ja katotaan sit onko syytä paniikkiin. Mut mitä vaan käykin, sul on meidät." Hän yritti lohduttaa ja pörrötti jo valmiiksi hirvittäviä hiuksiani. Saavuimme hetken kuluttua jonkin kaupan parkkipaikalle, mutta kun olin nousemassa autosta, Olli käski minun jäädä autoon odottamaan. Pian hän tuli takaisin mukanaan kaksi raskaustestiä.

Saavuimme asunnolleni, hän tuli mukaan, sillä ei halunnut jättää minua yksin. Istuin sohvalle ja katsoin kädessäni olevaa testiä, sen jälkeen pöydällä odottavaa testiä. Olli istui viereeni sohvalle ja taputti olalleni rohkaisevasti. Huokauksen saattelemana nousin ylös ja lähdin testien kanssa vessaan. Tein testit ja jätin ne lavuaarin reunalle odottamaan. Palasin basistin seuraksi sohvalle. Viiden minuutin päästä saisin tietää, onko elämäni pilalla vai ei.