Sisältä Pimeä || Blind Channel

Kiitokset ja tärkeä ilmoitus

Näin on mun ensimmäinen Blind Channel -kirja saatettu päätökseen, ja nyt haluisin sanoa vielä muutamat sanat. Arvostaisin suuresti, jos jaksaisit vielä lukea tämänkin <3

Ensinnäkin oon ihan super ilonen, et näinkin moni on oikeesti lukenu mun kirjan. En osannu yhtään odottaa tätä, sillä suoraan sanottuna en uskonut kenenkään edes näkevän tätä, saatika että joku oikeesti käyttäis aikaansa tän lukemiseen. Oon nauttinut ihan superisti tän kirjoittamisesta ja hetkistä tän kirjan parissa. Kiitos, että ootte tehneet tästä entistäkin paremman kokemuksen. Ootte mahtavia <3

Ennen kun rupeen tunteilemaan enempää, niin muutama juttu jatkosta. Kuten aiemmin ilmoitin, kirjalle on tulossa jatko-osa. Juoni löytyy jo lähes valmiina, toki se saattaa vielä muuttua matkan varrella. Ennen sitä tosin julkaisen yhden toisen kirjan. Huomenna julkaisenkin viimeisen kerran tähän kirjaan, sillä luvassa on teaseri seuraavaan teokseen. Pysykää siis kuulolla, jos yhtään kiinnostaa! Ja tämän jälkeen suunnitelmissa on vielä muutama idea, joten en katoa täältä hetkeen ;)

Ja nyt jos ei kiinnosta lukea kirjailijan kuulumisia, niin saat skipata vapaasti. Tärkeimmät asiat tuli jo aiemmin. Kiitos vielä <3

Tää syksy/talvi on nyt ollut henkilökohtaisesti tosi rankkaa aikaa. Omien ajatuksien kanssa on ollut enemmän painimista, kuin koskaan ennen. Se on ollut oikeestaan aika pelottavaa. On ollut tosi pelottavaa huomata, ettei kaikki ehkä olekaan aina niin hyvin, kuin haluaisi. On valitettavasti ollu sellasiakin päiviä, kun on oikeasti tehnyt mieli luovuttaa. Jotkin asiat on tuntuneet aivan ylitsepääsemättömiltä. Tätä on oikeesti edelleen aika vaikee kirjottaa, saatika sitten tästä puhua. Mietin pitkään, että uskallanko edes julkaista tällaista. Mut joskus vaan pitää niellä ylpeys ja myöntää olevansa fucked up. Tää kirja oli alusta asti lähinnä omien ajatusten ja pahan olon purkamista tekstin muotoon. Se oikeesti autto, et välillä sai eläytyä ihan toiseen maailmaan ja unohtaa tän kurjan todellisuuden, jossa me eletään.

Viime kevätkään ei ollut helppo, mutta se helpotti heti koulujen viimeisinä viikkoina. Kouluun palatessani ja lukion aloittaessani kaikki tuntui olevan oikeasti hyvin. Mut sit jotain tapahtui, ja oon nyt viime aikoina uinut syvemmissä vesissä, kuin ikinä. Valitettavasti tää aika on nostanut vanhoja ja erittäin huonoja tapoja esiin. Täs lomalla asiat on helpottaneet vähän, mut suoraan sanottuna pelottaa, että kouluun palaaminen sekottaa kaiken taas aivan totaalisesti.

Mut vaikka siltä ei aina tunnu, uskon silti asioiden vielä kääntyvän parempaan päin. Ja tätä kirjoittaessani voin ylpeästi sanoa, että ranteetkin ovat saaneet olla rauhassa tasan kaksi viikkoa! Pienestä se lähtee, mutta lähtekööt.

Haluun vielä sanoa tärkeän asian tähän loppuun. Puhu. Niin yksinkertaiselta ja turhalta ohjeelta kuin tuo vaikuttaakin, tarkoitan sitä oikeasti. Se ei aina oo niin helppoa, mitä ulkopuolinen vois luulla. Ihan vaan se, et puhut vaikka ystävälles, voi auttaa. Puhuminen auttaa aina. Jos sulla ei ole ketään kelle puhua, tai et syystä tai toisesta pysty puhua läheisilles, puhu vaikka mulle. Mä kuuntelen enemmän kuin mielelläni. Ihan vaan vaikka kommenteissa, jos ei muuten. Teistä jokainen ansaitsee mahdollisuuden puhua ja tulla kuulluksi. Ja jos huomaatte, et vaikka teidän kaverilla on jotain mielen päällä, niin olkaa myös heidän tukena. Kysykää, miten heillä menee. Kuunnelkaa heitä. Puhuminen ja kuunteleminen - käsi kädessä kulkevat, tärkeät taidot.

Tää on teille, joilla on ollut tai on ehkä just nyt vaikeaa:

Oon ylpee susta. Oot vahva, koska oot edelleen täällä. Asiat järjestyy kyllä, ennemmin tai myöhemmin. Jos just nyt tuntuu ettei päivänvaloa näy missään, se ei haittaa. Hengataan sitten yhdessä pimeällä puolella <3

Kiitos että oot siinä <3