Sisältä Pimeä || Blind Channel

16. Haista Hokka vittu

Istuin sohvalla odottamassa, että Joonas hakisi minut treenikselle. Pian jo kuulinkin avainten kilinän ja ovi pamahti auki.

"Et sitte ois voinu koputtaa, tai vaikka soittaa ovikelloa?" Naurahdin sohvalta käsin.

"No oisin tietenki. Mut parempi kysymys, miks koputtaa jos on avain?" Rakastin hänen leikkisää asennettaan.

"Noni ylös sieltä, lähetään!"

"Rauha maahan!" Naureskelin hattarapäälle, joka kärsimättömästi käveli minua kohti. Hän tarttui käteeni ja kiskoi minut ylös sohvalta.

"Hopi hopi." Hän jatkoi hätyyttelyäni

"Joo joo joo." Naurahdin ja siirryin eteiseen laittamaan kenkiä. Nappasin takin mukaan, sillä jos olisin pukenut sen eteisessä, Joonas olisi lähtenyt ilman minua. Mistä miehelle moinen kiire?

Avasin auton oven ja istuin pelkääjänpaikalle. Juttelimme matkalla niitä näitä, autossa kuului koko ajan puheen sorinaa. Ei hetkeäkään hiljaisuutta. Saavuimme studiolle, missä viisi muuta miestä jo odottelivatkin.

"Mikä kesti?" Joel kyseli tylsistyneenä.

"Mä yritin hoputtaa sitä, mut ei auttanu." Joonas vastasi leikkisästi hartioitaan kohauttaen.

"Hei! Ei siin nyt niin kauaa menny! Sitä paitsi, miksi teillä nyt niin kiire muka on?" Kysyttyäni sen, kaikki hiljenivät. Pojat vaihtelivat keskenään katseita, mutta kukaan ei sanonut mitään.

"Mitä? Onks kaikki hyvin?" Kysyin huolestuneesti.

"No kun-" Niko aloitti, mutta Joonas keskeytti hänet.

"Tarvitaan sun mielipide meiän uuteen biisiin!" Kaikkien kasvot valahtivat taas rennoiksi. Miksi heidän piti pelotella noin?

"No huh, mä jo säikähdin et se oli jotain vakavaa. No mut tottakai annan mun mielipiteen."

"Mahtavaa!" Niko hihkaisi ja laittoi uusimman demon soimaan. Biisin nimi oli 'Dark Side'. Se oli loistava, käsittämättömän hyvä.

"Toihan oli ihan mahtava!"

"Oisko se niin mahtava, et voitais voittaa UMK?" Tommi kysyi.

"No todellakin! Hetkonen, ootteks te-"

"Ilmottaudutaan UMK:hon!" Joonas intoili.

"Te voitatte varmasti." Keskustelimme hetken tulevasta koitoksesta, koko bändi oli aivan täpinöissään. En ollut osannut odottaa tuota! Mutta olin varma, että he pärjäisivät. Sitten Joel jo korkkasikin ensimmäisen oluensa. Olin yllättynyt, että blondi oli jaksanut odottaa tähän asti. Muut joivat myös, itse olin tietysti vesilinjalla. Olisiko se muka ollut niin paha, jos olisin saanut edes yhden tölkin? Ihan kuin he muka eivät olisi juoneet minun iässäni...

Muutamaa tuntia myöhemmin kaikki olivat jo aika humalassa. Joel ja Joonas keskustelivat kiihkeästi jostain aivan turhasta, me muut seurasimme heidän menoaan huvittuneena.

"No mitä vittua? Mähän just sanoin-"

"Vitut sillä välii mitä sanoit. Mä en ainakaa-"

"Haista Hokka vittu!"

"No kyllähän mä nyt useemmin ku-"

"Nonii, eiköhän tää riitä." Tommi päätti keskeyttää Joelin, ennen kuin tämä pääsisi vauhtiin. Pidättelin naurua, kun humalainen ja hieman kiukkuinen Joonas istui viereeni sohvalle. Vaikka hän oli hieman kiihtynyt, ei häntä voinut ottaa vakavasti. Kumpikaan blondi ei ollut ihan näissä maailmoissa. Pian nämä kaksi sankaria olivat taas sulassa sovussa.

"No mitäs meinaatte kun ootte voittaneet sen kisan?" Avasin uuden keskustelun.

"No jos me nyt voitetaan, ni sit edessä on tietty Euroviisut." Niko vastasi hieman epävarmasti.

"Euroviisut tois kyl varmaan ihan kivasti näkyvyyttä." Joel liittyi keskusteluun.

"Mut se on tietty vaan jos me se UMK voitetaan." Tommi lisäsi.

"Te voitatte, oon varma siitä. Ja mitä Euroviisuihin tulee, te tuutte näyttää maailmalle mihin tästä kurjasta pikku Suomesta on!" Yritin nostattaa tunnelmaa, ja pian humalainen Joel oli onneksi mukana. Hetken äänekkään keskustelun jälkeen silmäluomeni alkoivat tuntua raskailta. Huonosti nukuttu yö alkoi näkyä.

"Väsyttääks sua?" Niko naurahti huomatessaan, että silmäni pysyivät juuri ja juuri auki.

"Ehkä vähän." Vastasin tälle väsyneesti.

"Mun kannattais ehkä lähteä, ennen ku nukahdan pystyyn." Naurahdin ja nousin sohvalta. Hyvästelin bändin ja kävelin ulos raikkaaseen syysilmaan. Tai marraskuun loppuhan nyt jo oli, mutta sää oli edelleen lähempänä syksyä kuin talvea.

Pääsin kotiin ja laskin takin harteiltani. Olin niin väsynyt, että menin lähes suoraan nukkumaan. Rojahdin sängylle ja ryömin lämpimän peiton alle.

"Toi hujoppi voi painua helvettiin mun talosta!" Isän ääni kantautui Even huoneeseen. Oli hassua, miten aina niin lempeästä isästä oli tullut tällainen. Alkoholi ilmeisesti muuttaa ihmistä.

"Älä sinä rupee isottelee!" Kuului vieraan miehen ääni.

"Äläkä sä sekaannu mun perheeseen!" Isä vastasi miehelle. Eveä pelotti. Hän oli ehkä 17-vuotias, mutta ei hän ollut tällaiseen tottunut. Hän laittoi välittömästi viestiä ystävälleen Julialle. He juttelivat jonkin aikaa, Julia yritti rauhoitella ystäväänsä. He sopivat, että Eve menisi Julialle yöksi.

Eve nousi sängyltä ja käveli ovea kohti. Ovea, jonka takaa kuului nyt kolmen henkilön huutoa. Isän, äidin ja vieraan miehen.

Halusin herätä, sillä tiesin mitä seuraavaksi tapahtuisi. En pystynyt. Silmäni eivät auenneet, mieleni ei herännyt. Olin jumissa unessa, painajaisessa.

Eve kurkisti ovesta ulos, mutta ei nähnyt ketään. Huuto kuului olohuoneesta, joten hän päätti mennä katsomaan, mistä oli kyse. Hän astui olohuoneeseen ja näki kolme riitelevää hahmoa. Yksi hahmoista, Evelle tuntematon mies, huomasi tytön.

"Mee sinä nyt vaikka huoneesees! Aikusten jutut ei kuulu sulle!"

"Sulla ei oo mitään oikeutta komennella mun tytärtä!" Isä puolusti. Se olikin viimeinen pisara toiselle miehelle. Hän astui lähemmäs isää ja löi tätä niin, että hän kaatui iskun voimasta. Äiti ei tehnyt tai sanonut mitään. Hän vain seisoi siinä, ei vaivautunut edes auttamaan miestään, lapsensa isää. Miehet tappelivat keskenään lattialla.

"Lopettakaa! Tee nyt jotain!" Eve huusi paniikissa äidilleen. Äiti ei hievahtanutkaan. Kyyneleet valuivat kovaa vauhtia Tytön poskilla.

"Mikä sua vaivaa!? Miten sä vitun lehmä voit vaan kattoo vierestä?" Hän huusi raivoissaan vieressä seisovalle naiselle. Eveä pelotti, mutta hän halusi auttaa isäänsä. Hän meni kiskomaan raivohullua miestä pois isänsä päältä, siinä onnistumatta. Kahakan keskellä mies löi tyttöä niin, että tämä kaatui ja löi päänsä lattiaan.