1.Ajat muuttuu

431 9 6
                                    

siis ööm tehään sittenki niin et kaikki on samalla luokalla mutta Aleksi on vuoden muit nuorempi niinku et se alotti koulun vuos etuajas

Aleksin nk

Ensimmäinen päivä ysiluokalla, myös ensimmäinen päivä koulua ilman Ollia. Eihän hän minnekään ollut kadonnut me vaa erottiin, tuntuha se pahalta itseasiassa kauhelta mutta olin päässy asiasta yli kai vitut ketä huijaan. Tää oli yhteinen päätös eli Olli ihastu toiseen ja päätti jättää mut tää oli ainaki molemmille parhaaksi, ainaki Ollin mielestä. Olli tais olla jo täysin yli asiasta ja minäkin väitin olevani mutta ei se ollut iha niin helppoa. Oltiin viel tietysti kavereita Ollin kanssa eikä ero vaikuttanu meidän kaveruuteen niinku me sillon seiskalla luvattiin koska mitään kaveruutta ei ollut. Mulla meni jo paljon paremmin meidän viime näkemästä, en nyt tarkota mua ja Ollia vaa sua ja mua. Jos sua nyt kiinnostaa ni oon ollu kuivilla lähes pari kuukautta ja syöminen on nykyään jo normaalia, oon hyväksyny itteni tälläsenä ku oon ainaki jotenki enkä enää käytä päihteitä ainakaan aktiivisesti. Ollilla oli jo uus ja no se oli tyttö, taisin olla sille vaan vaihe josta se kasvo yli jonka jälkeen yritti jättää mut vaan jollain mahdollisimman epäloukkaavalla tavalla. Epäonnistu siinä aika pahasti, se satutti mua tosi paljon. Olin nyt makoillu sängyssä joku nelkyt minsaa ja nousin ylös. Puin jotku kivat farkut ja hupparin, olin muuten kasvattanu blondit takas iha vaa koska Olli tykkäs niistä mustista ja halus mun värjäävän ne. Mä itekki rakastin niitä mutta halusin kaiken joka muistutti mua Ollista pois siis kaikesta josta pystyin päästä, tietenki se muistutus Ollista reidessäni oli ikuinen kuin myös arvet käsissäni jotka meidän ero tuotti. Kyyneleet valuivat silmistäni ajatellesani Ollia, pyyhin kuitenkin kyyneleet pois ja siirryin alakertaan. Söin jonka jälkeen pesin hampaani, samaa paskaa joka aamu. Hengailin kotona vielä hetken ennenkui vedin repun selkään ja kengät jalkaa jonka jälkeen kävelin ovesta ulos.

Saavuin koululle ja katseeni kiersi ympäri pihaa etsien jätkiä, pian spottasin heidät ja tallustelin heidän luokseen. Näin myös Aarnin joten hymyilin tuolle hiukan. Heidän seurassaan oli joku muija joka oli tämä Ollin uusi kumppani, pelkkä tytön ulkonäkö riitti kertomaan miksi Olli valitsi hänet eikä minua. Tyttö oli kaunis, vaikutti mukavalta vaikkei sitä ollut sekä päästään terveeltä eli täysin mun vastakohta. Olinhan mäki tietenkin parempaan päin ja arvatkaas kelle kävi just niinku se pelkäs? Jep hetiku paranin kaikki unohti et mulla ikinä oli mitään ongelmia ja alko käyttäytymään niinku oisin ilmaa tietenki ajat muuttuu mutta luulin näiden jätkien tukevan mua aina, olin vissii väärässä. Todennäköisesti jos joudun ikinä samaan kuntoon he eivät edes saa tietää sillä oon nii etäinen nykyään. Mä vaa hengaan täs porukas mut ei ne ees huomas et olin tässä, nytkää kukaa ei moikannu mua vaa keskitty tähä Ollin uutee muijaa vaik se on jo vuoden täs koulus ollu. Sitä voiskai sanoa että mä vaa oon tässä, kaikki oli paremmin ku seurustelin Ollin kanssa. Mut huomioitiin ja joku rakasti mua, menetin kaiken ku menetin Ollin.

Eka tunti alkoi ja no eka päivä eli ei mitää erityistä, tääkin tunti oli joku juttelu tunti ja me puhuttiin kesästä. Opettaja valitsti meille parit jonka kanssa piti keskustella kesästä ja mun pariksi päätyi Sofia, kuulosti ihan mukavalta. Mullahan ei nyt kesästä ollu hirveen paljoa kerrottavaa ku olin koko kesän yksin huoneessani, kännissä tai sairaalassa. Sofian kesä kuulosti mukavalta, hän oli ollut ystävien kanssa ja matkoilla sekä alkanut seurustelemaan. Mä lopetin seurustelun, Sofian kesä kuulosti pikkasen paremmalta ku mun. Kello soi ja meillä oli ruokailu, istuin taas jätkien kanssa ja no oli tässä tuo Ollin muidu, sen nimi oli vissii joku Iida kyl mä sen oikeesti tiiän esitän vaa. Mitä tässä kuuntelin ni se oli vitun ärsyttävä, koko aja kerjäs Ollilta huomiota ja inisi siitä kuinka on nii pieni. Pitäs vaa turpansa kiinni, koko ruokailun aikana kukaan ei sanonu mulle yhtään sanaa ja no lähinki loppujen lopuks muita ennen. Aarni tuli matkalla vastaan ja sano jotai mut en oikee kuullu enkä jaksanu pyytää toistamaan, poika tais älytä et kannatti just nyt antaa vaa olla.

Sanat 666

Tässä ois nyt eka osa tätä toista kirjaa, kertokaas mp😏

Ajat muuttuuWhere stories live. Discover now