Ajat muuttuu

41.Aleksi ei hätää

Time skip perjantaihin

Joelin nk

Olin kävelemässä Aleksille päin sillä menisin heille tänään yöksi, hän ei vastannut viesteihin mutta oletin saavani mennä sinne kun hän kuitenkin itse kutsui minut. Ulkona oli mukava sää, ei ollut kylmä muttei liian kuumakaan vaan sellainen sopiva. Aurinkokin paistoi muttei sillee ärsyttävästi silmiin eli ei oikeestaan vois olla täydellisempää säätä. Aleksin talo lähestyi askel askeleelta ja pian seisoinkin tuon oven takana, painoin ovikelloa ja pian oven avasi Aleksin isä. Hän päästi minut sisään ja lähdin kohti Allun huonetta, näky jonka näin avattuani oven oli aika järkyttävä. Aleksi istui huoneensa lattialla itkemässä samalla kun veri valui tuon reidestä. Ensimmäiseksi juoksin vessaan hakemaan paperia jonka jälkeen palasin Alen luoksen ja painoin paperia tuon haavoja vasten. Poika vain itki entistä enemmän, oletan ettei hän halunnut minun tulevan vielä.

Joel: Aleksi ei hätää

Joel: Aleksi mä oon tässä

Yritin rauhoitella poikaa siinä kuitenkaan onnistumatta.

Verenvuoto oli lakannut ja Aleksikin oli vähän rauhoittunut, nyt olisi siis aika kysellä kysymyksiä.

Joel: Aleksi luulin et lopetit

Aleksi: no mä yritin mutten kestäny enää ja siks pyysinki sut tänne et voisin kertoa sulle koska tiesin ettet kerro mun vanhemmille mut no tota joo ei sun iha kesken kaike pitäny saapua

Joel: Aleksi oisit sä voinu kertoa aiemminki

Aleksi: mut halusin et ollaan kahestaa ja meil on on paljo aikaa ettei mun tarvi kiirehtiä

Joel: no tota aika viisaasti ajateltu

Aleksi: no mähän oon

Joel: hmm mietitään tota joskus toiste

Aleksi: hah

Joel: mistä tiiät etten kerro sun vanhemmille?

Aleksi: koska oot itekki jääny kiinni ja tiiät miltä se tuntuu, ei muut jätkät ymmärtäis vaan kertois suoraa

Joel: nii mut neki haluu vaa suojella

Aleksi: en tarvi suojelua vaan jonku johon voin luottaa ilma et se kertoo mun vanhemmille

Joel: totta onhan se nii parempi

Aleksi: nii

Joel: no mut mukava et mä oon se jolta pyysit apua

Aleksi: tietenki

Ehkä munki pitäa kertoa Aleksille mun pikku sortumisesta, kerta seki kerto mulle...

Sanat 320

Väsäsin tän tosi nopee ni sori jos on huono