Ajat muuttuu

14.Sammutaan tänne ja toivotaa et selvitää

Aleksin nk

Makasimme rannalla vierekkäin katsellen taivasta, se oli tumna ja siellä oli paljon tähtiä. Oli myös mahdollista että näin vaa pisteitä koska pyörytti nii paljo, oli tarkotus syyä jotai enne tänne tuloa mut noh se vähä unohtu. Voisin sammua tähän nyt ja heti en usko että päästään enää kotiinkaa näytti tuo Nikoki olevan aika pohjal.

Aleksi: Niko ei me päästä enää kotii

Niko: ei ainakaa yksinää

Aleksi: sammutaan tänne ja toivotaa et selvitää

Niko: tai pyydetään jätkiä hakemaa meitä

Aleksi: vähä viisaampi idea

Niko: hah

Aleksi: ketkä kaks me pyydettäis tänne

Niko: Olli

Aleksi: Joonas

Katsoimme molemmat nauraen toisiamme, molempien salaiset rakkaat... Otin puhelimen käteen ja menin laittamaan Ollille viestiä.

Aleksi: Olji

Olli: Niin?

Aleksi: Tyutko gakemsa myt?

Olli: Missä oot?

Aleksi: Ranmlka

Olli: Pysy siellä rakas mä tuun

Aleksi: ❤️

Rakas...

Nikon nk

Aleksi ilmoitti että Olli tulee joten minun pitäisi pyytää Joonasta, en haluaidi vaivata jos poika on vaikkapa Joelin kanssa...

Niko: Pirko...

Joonas: Mikä vitun Pirko?

Joonas: Ootko ok?

Niko: Hse nut poos

Joonas: Ootko kännissä?

Niko: 👍

Joonas: Voi sua, missä oot ni tuun?

Niko: Ramta

Joonas: Joo nähään pian koita pärjäillä<3

Niko: <4

Ehkä kirjoitin hyvin ehkä en mutta onko väliä? Minun pitää koittaa pitäö turpa kiinni etten lipsauta Porkolle mitään tunteistani... Ehkä se onnistuu tosin ei minun pitänyt Aleksillekkaan kertoa mutta kerroin silti...

Aleksin nk

Makasin maassa silmät kiinni ja Niko taisi tehdä samaa mutta hänellä oli päänsä alla mun maha, miettii varmaa miten se on nii iso... Vaikka kuuloni ei ollut aivan kunnossa kuulin lähenevät askeleet ja vaimeaa puhetta, se oli Olli sekä Joonas. Pian jonkun käsi alkoi silittää hiuksiani joten avasin silmäni, näin Ollin hymyilevän kasvojeni yläpuolella. Voitko vähä tulla alemmas ja suudella mua?! Tuo kuitenkin siirtyi pois ja otti kädestäni kiinni nostaakseen minut ylös, en siellä kauaa pysynyt vaan kaaduin suoraan takaisin.
"Pitäskö meijän kantas nää?" Kuului Joonaksen vaimea ääni jostain päin maailmaa, ilmeisesti Nikolla oli sama kohtalo kuin minulla ja molemmat olivat takaisin maassa. En pistä pahitteeksi jos pääsen Ollin syliin jos tuo vain jaksaa nostaa minut, olin kuitenkin painava... Tunsin Ollin kädet allani ja pian olin ilmassa, siihen loppuu mun muisti ja taisin sammua.

Ollin nk

Nostin Aleksin syliin sillä tuo ei tosiaan pärjännyt omin jaloin eikä selvästikkään Nikokaan joten hän pääsi Porkon syliin. Aleksi oli todella kevyt joka huolestutti minua, hän ei ollut näin kevyt kun viimeksi oli sylissäni... Vien varmaankin tämän herran omaan kotiini kun en voi vain heittää häntä kotiinsa, hän jäisi kiinni ja olisi taas ongelmissa. Miksi tämä kaksikko tuntuu kokoajan olevan yhdessä humalassa? Joonaksen talo tuli jo vastaan ja ilmeisesti Joonas aikoi viedä Nikon sinne yöksi, sanoimme heipat jonka jälkeen poika kääntyi oman talonsa pihaan kun minä taas jatkoin matkaa. Tunsin kuinka Aleksin kädet kääriytyivät tiukemmin ympärilleni ja tuo sopersi jotain, sain selvää vain siitä ettö hän sanoi "älä jätä mua" "pysy siinä" "rakastan sua" voi Aleksi rakas niin mäki sua... En mä ollu sitä enää jättämässä tai siis eihän me seurutella vaikka haluaisinki.

Laskin Aleksin sängylleni ja olin ottamassa tuon hupparia pois jottei tuolla tulisi kuuma, hän on kuuma. Ei Olli lopeta. Hän kuitenkin kielsi minua ottamasta huppariaan pois joten en kysellyt sen enempää, ehkei hänellä vaikka ollut mitään siellä alla? Vedin oman paitani pois sillä itselläni olin ainakin ihan vitu kuuma, johtui mahdollisesti Aleksista.

Olli: Aleksi, onko ok jos tuun sun viereen

Aleksi: sun on pakko tulla mun viereen

Hymyilin pienesti, onneksi huone oli pimeä sillä olin aivan punainen. Menin tuon viereen makaamaan ja tuo kääri kätensä heti ympärilleni sekä laittoi päänsä rintakehälleni, hän näytti aivan saatanan söpöltä. Halusin hänen pysyvän tuossa ikuisesti, pian hän nosti katseensa minuun. Vittu että halusin suudella häntä, tiesin etten saisi haluta mutta haluan silti.

Aleksi: Olli...

Olli: niin?

Tuli ikuisuudelta tuntuva hiljaisuus kunne poika taas avasi suunsa.

Aleksi: saanko mä suudella sua?

Olli: Alek-

Lauseeni jäi kesken kun tunsin tuon huulet omillani, pitäisi kai työntää poika pois tai estää mutta antakaa nautin tämän hetken. Poika nousi istumaan syliini pitäen huulia omillani edelleen, tätä olin kaivannut. Harmi vain että poika oli humalassa eikö huomenna enää muistaisi tätä... Pian pojan kieli oli suussani, nyt ainakin pitäisi estää mutten tee mitään. Olen toimeeton, turha ja hyödytön. Onko se liikas pyydetty että voisin kokea tämän vielä kerran uudelleen? Pojan huulet maistuivat viinalta joka ei nyt ollut erityisen ihanteellista mutta en valita.

Aleksin nk

Irrotin huuleni Ollin omilta ja siirsin ne tuon kaulalle, Olli olen pahoillani mutta kaulasi on pian täynnä violetteja jälkiä jos et työnnä minua pois. Tehdässeni fritsuja kuulin Ollin hiljaiset huokaukset ja ne kuulostivat harvinaisen hyviltä, tämä oli aivan saatanan väärin molempia kohtaan mutta antaa mennä. Ollessani hetken sammuneena alkoholin vaikutus oli huomattavasti haihtunut joten saatoin jopa muistaa tämän huomenna, Ollin kaula kyllästytti joten siirryin tekemään jälkiä pojan paljaalle rintakehälle. Anteeksi rakas mut en lopeta jos et pyydä... Pian Olli kuitenki työnsi minut vuorostaan makaamaan hänen alleen ja pian tämän huulet olivatkin jo kaulallani, nyt oli minun vuoroni huokailla. Olisin ollut valmis menemään paljon pidemmälle mutta se tarkoittaisi että pitäisi ottaa paita pois ja jäisin kiinni jonka seurauksena Ollilta menis varmaa tunnelma pois. Kaulani oli varmaan kivassa kunnossa sillä Olli siirtyi takaisin huulilleni. Hän kuitenkin pian irrottautui huulistani ja jäi vain päälleni istumaan ja hymyilemään, nousin itsekin istumaan jotta näkisin pojan paremmin. Olisin halunnut vielä jatkaa mutta Olli sanoi olevansa väsynyt joka tarkoitti että menisimme nukkumaan. Painoin pääni tuon rintakehään ja hän kääri kätensä ympärilleni, ei mennyt varmaan minuuttiakaan kun jo nukahdin. Kerkesin toki hetken haaveilla Ollista ja tuon huulista jonka jälkeen päässä sumeni.

Sanat 910

Toivottavasti kelpaa