Ajat muuttuu

51.Olkaa kiltisti

Aleksin nk

Istuin sängylläni odottaen että lähtisimme jätkien kanssa ulos, kello oli vasta yksi joten ei meillä ollut mitään kiirettä. Olimme sopineet että teemme päivällä kaikenlaista eli käymme uimassa jne ja illalla menemme juomaan, oli hommannut tarpeeksi juotavaa joten tästä illasta tulee hauska. Olisi hauska mennä illalla uimaan mutta humalassa pysytään kaukana vedestä, ihansama miten kivalta se kuulostais se on hemmeti tyhmää enkä ees mä enää halua kuolla nii paljo et tekisin nii. Olimme jätkien kanssa luvanneet toisilemme että tästä tulee kaikkien meidän paras kesä, sen on parempi olla totta. Minun ja Ollin mahdollinen ero ei saa pilata tätäkin kesä. Eihän se voi olla niin paha vai voiko, en tiedä eikä nyt ole aikaa miettiä tommosia surullisia juttuja. Puhelimeeni soi ja soittaja oli Niko, vastasin harvinaisen nopeasti.

Puhelu

Niko: Moi! Ollaan Jollen ja Tompan kaa tulossa sinne päi ni tulkaas Ollin ja Porkon kaa

Aleksi: Joo me tullaa

Niko: Juu heippa

Aleksi: Heippa

Nousin ylös sängyltäni ja laitoin viestin noille kahdelle että tulisivat ulos, kävelin portaat alas ja menin eteiseen reppu selässäni pistämään kenkiä.

Aleksin äiti: minnes meet?

Aleksi: jätkien kanssa rannalle, mua on turha sitte ootella kottii kauhee aikasee laitan viestiä jos meen jonnekki yöks

Aleksin äiti: okei pidä hauskaa ja olkaa kiltisti! Ei mitää liia hölmöä tehä

Aleksi: joo heippa oot rakas

Aleksin äiti: heippa sinä myös

Avasin oven ja lähdin kävelemään kohti sovittua tapaamis paikkaamme. Pian näin Ollin ja Joonaksen seiskelemassa piene matkan päässä, nopeutin vauhtiani ja pian olin heidän luona. Joonas veti minut haliin ja hänen päästettyä irti tunsin Ollinkin kädet ympärilläni, hän päästi liian pian irti ja lähdimme kävelemään kohti muita. Keskustelimme kaikesta mitä aiomme kesän aikana tehdä eikä kukaan maininnut asias että olen lähdössä, tykkään siitä että he käyttäytyvät kuin en lähtisi. Tuntuu itsestäki mukavammalta kun ei kokoajan tarvi muistas sitä vaan voin elää niinkuin mikään ei ikinä muuttuisi.

Sanat 307

Jotaki väsäsin teille.