Aleksin nk
Istuin pöytäni ääressä tekemässä jotain piirrosta, kuva oli se jonka otin Nikosta ja Joonaksesta nukkumassa. Se oli niin hieno että olihan se nyt pakko piirtää ja yritän saada ajatukseni pois Ollista. Ei Ollissa mitään vikaa oo mutta ku ne on negatiivisia ajatuksia, oon ens syksynä lähös Helsinkiin opiskelemaan kone musiikkia enkä oo kertonu Ollille tai muillekaan. Mitähän meille käy? Pystyykö Olli kauko suhteeseen vai onko se jälleen suhteen loppu...? Okei Aleksi shh lopeta ajattellu ja keskity piirtämiseen, tästä tulee varmasti kiva kuva kun vain on valmis. Annan tämän Nikolle jotta hän voi laittaa vaikka seinälle jos rumat ja huonot taitoni kelpaavat hänen hienoille seinille. En vielä tiedä väritänkö tätä vai jätänkö lyijykynä piirrokseksi, värit useasti pilaa piirrokset ja en haluaisi tämän menevän pilalle.
Piirrustus oli nyt valmis ja olihan siinä mennyt pari tuntia taino... Neljä. Olli ei tykkäisi etten ole syönyt moneen tuntiin mutta kyllä hän silti ymmärtäisi etten välillä vain muista tai kykene syömään. Nousin kuitenkin tuolilta ylös ja pysähdyin hetkeksi seisomaan sillä verensokerit olivat alhaiset, hetken päästä jatkoin taas matkaani kohti alakertaa. Taloni oli hiljainen joten epäilin olevani yksin. Keittiössä oli nykyisin lukittu kaappi vain teräviä veitsiä varten etten vahingossakaan pääsisi niihin käsiksi, ei ollu kauheesti luottoa muhun. Kaikki muukin terävä oli lukittu ja samoin lääkkeet kuten myös alkoholit, hieno homma Aleksi. Oisin vain halunnut edes vähän luottoa, vanhempani käyvät huoneessani varmaan tunnin välein aina ku ovat kotona ja varmistaa että syön. Iha ymmärrettävää mutta ei se nyt silti mukavalta tuntunu. Tuli yhtäkkiä iha hirvee tarve syyä, niinku paljon... Aloin tutkimaa kaappeja ja söin kaiken hyvän mikä vastaan tuli.
Oli iha vitu paha olo ja istuin vessassa oksentamassa, työnsin sormeni kurkkuun ja pian oksennus taas tulikin. Olisi varmaa Olli ylpeä ja vanhemmat myös eli toisinsanoen hakkaisivat mut jos tietäisivät mitä teen, onneksi kenenkää ei tarvinnu tietää tästä mutta siitä koulusta mun pitää kyllä pian kertoa. En voi salata sitä enää kauaa tai no voisin mutten kestä enää olla tietämätön musta ja Ollista... En halunnut menettää häntä mutta en tiedä olisiko se kummallekaan hyväksi olla kauko suhteessa, kyllä olin aina valmis kuitenkin koittamaan jos Ollikin vain oli. Muutenhan se olisi aivan turhaa, olenhan minä ennekin tätä suhdetta pitänyt yksin pystyssä mutten pysty siihen en enää uudestaan. Se satutti ajatella että suhde saattoi loppua unelmieni vuoksi mutta koulun jälkeen palaamme jälkeen samaan vanhaan vai? Perustetaan se bändi josta kaikki kuus ollaa unelmoitu eikö kuulostakki hyvältä? Mun mielest se ois täydellinen idea.
Sanat 405
Ohmygod
YOU ARE READING
Ajat muuttuu
RandomTää on kakkos osa tuohon mitä käteen jää? tarinaa. Tässä kerrotaan jätkien ysiluokasta/lukio ajoista. En oo edelleenkää oppinu kirjoittamaan eli samaa paskaa ku viime tarina oli, muistakaa lukee eka osa ennen tätä. !TW! -Itsetuhoisuus- -Itsetuhoiset...