Ajat muuttuu

29.Entä jos se oli virhe?

Joelin nk

Istuimme Aleksin kanssa huoneessani ja tuo opetti minulle jotain biologiasta tällä hetkellä, olin oppinut nyt jo enemmän mitä olen milläön tunnilla koko vuonna opinnut. Aleksista tulisi hyvä opettaja mutta hän taitaa olla enemmän musiikkiin päin, Aleksi oli jotenkin haikean oloinen. Olikohan tuo aivan kunnossa?

Joel: Aleksi?

Aleksi: nii?

Joel: mitä mietit

Aleksi: mua ja Ollia

Joel: mitä teistä?

Aleksi: entä jos se oli virhe?

Joel: mikä?

Aleksi: palata yhteen

Joel: miks se ois ollu?

Aleksi: no se oli vaa paskassa suhteessa ja on rikki siitä ni mitä jos oon vaa joku jonka se otti korjaamaan Iidan vahingot koska ties miten helppo oon?

Joel: et sä ole helppo eikö Olli tekis sulle niin! Vaikks susta ei ehkä tunnu siltä ni se kyllö rakastaa sua eniten koko maailmassa

Aleksi: mistä tiiät

Joel: en sais kertoo tätä muttaku sillon ku olit sairaalas tiiät kyl minkö takia ni... Öömm... Öö... Olli... Olli meinas tehä saman ittelee et pääsis sun luo...

Aleksi: mitä...?

Joel: se laitto Nikolle viestin ja Niko kerkes mennä sen luokse enneku mitään tapahtu

Aleksi: oisko Olli tehny niin mun takia?

Joel: ois koska se rakastaa sua eikä pärjää ilman sua

Aleksi: oon kauhee

Joel: etkä ol-

Aleksi: oompas Olli ois voinu kuolla ja se ois ollu mun syy

Joel: Aleksi rakas mitään pahaa ei kuitenkaa tapahtunu ajattele positiivisesti

Aleksi: niinkai

Aleksi raukka, kyllä minuunkin sattuisi jos kuulisin että Joonad olisi ollut lähellä lähteä oman käden kautta minun takiani...

Ollin nk

Makoilin sängyssäni miettien Aleksia. Mitä olin tehnyt ansaitakseni hänet takaisin? En tiedä mutta älkää viekö häntä pois enää ikinä, tarvitsin häntä enemmän kuin tarvitsin sydäntäni tai keuhkojani. Olen valmis menemään vaikka naimisiin jos Aleksi sitä vain pyytäisi... Okei eka ootan et ollaan 18, me perustetaan meidän bändi ja hankitaan lemmikki. Sitteku ollaan kuuluisia ja kaikki tuntee meijät voijaan mennä salaa naimisii et fanit voi vaa arvailla, jos sitä ny ikinä tapahtuu. Voisimme hankkia lapsen joskus ku ollaan vanhoja, okei ensinnäkin Aleksi ei ees varmaa halua ja toiseksi mä mietin taas vähä pitkälle. Aleksille on ainaki vielä rankka pitää ees itestään huoli mutta onneksi sen ei tarvi tehä sitä yksin vaan sillä on minä ja muut jätkät. En voi ees kuvitella miten rankkaa sillä on ollu olla yksin itsetuhosuude, masennuksen, ahistuksen ja syömishäriön kanssa... On vaikee ajatella kuinka moni oikeesti on noiden asioiden kanssa aivan yksin eikä oo oikeasti yhtään ketään jolle puhua, toivon heille elämässä kaikkea hyvää ja toivon että he saavat rohkeutta pyytää ammatti apua. Olisipa Aleksikin älynnyt pyytää apua edes ystäviltään ennenkuin yritti itsemu- tiiätte kyllä mitä. Hän on pyytänyt meitä olla puhumatta asiasta tai edes sanoa ääneen ja me kunnioitetaan sitä.

Sanat 437

Hankkikaa oikeesti apua jos tarviitte apua<3