Ajat muuttuu

10.Sattuu

Nikon nk

Istuin Joelin ja Joonaksen kanssa sohvilla, Tommilla loppui jo koulu ja ne kaksi kyyhkyläistä olivat karanneet jo aikaa sitten. Sattuu katsoa kun nuo tekevät söpöjä asioita yhdessä mutta pidän hymyn kasvoillani, suru naamalla aiheuttaa turhaa huolta. No nyt ne suutelevat vittu, kun he suutelevat haluaisin olla muualla tai joku muu. Tuon katsominen teki aika pahaa, onneksi mulla ei ole itsetuhoista taustaa eikä tuu olee. Muuten saattaisi olla vaikeet ajat mun kehol atm... Älkää käsittäkö väärin vaikka itse kärsin olen maailman onnelisin että nuo kaksi ovat löytäneet toisensa. Haluaisin puhua mutta en ole semmoinen ihminen joka menee ja pyytää apua, pitäisi olla vähintää iha saatanan kännissä ennenku alkaisin kertoo mun asioita. Ehkäpä eräs Allu haluaisi juoda kanssani viikonloppuna... Eikai auttanut muu kuin kysyä.

Niko: Jou

Aleksi: Moro

Niko: Ooks viel Ollin kaa?

Aleksi: 👍

Niko: Okei, ootko ok?

Aleksi: Miks en ois

Niko: Voi saatana

Aleksi: ?

Niko: Rakas Aleksi pidätkö sä mua oikeasti noin tyhmänä? Vaikka rakastat Ollia ja haluat auttaa sitä suhun sattuu

Aleksi: Vähä

Niko: Voi sua:(( Älä ota liikas vastuuta<3

Aleksi: En tietenkää<3

Niko: Mul oli kyl muutakin asiaa...

Aleksi: Nii?

Niko: Haluutko tulla juomas vklp? Mennää jonnekki ja vedetään kännit, unohetaan ongelmat ja pidetään hauskaa

Aleksi: Eihä tosta voi kieltäytyä

Niko: Eli sovittu?

Aleksi: Sovittu.

Jes onneksi ulkona ei ole vielä lunta eikä mikään maailman kylminkään, eli siel pärjäs. En kyllä enää kauaa pärjää täs ku noi ei puhu mulle.

Niko: mäki oon täs

Joonas: voi Niko raukkaa:( ihan yksin oot siinä

Niko: no je-

Joonas: tuu säki lähemmäs

Samassa tuo vetäisi minut hänen ja Joelin väliin istumaan, hän nojasi olkapäätäni vasten. Olin onnekas etten punastu sillä oisin nyt aika helevtin punane, pian Joel meni makaamaan sohvalle ja laittoi päänsä syliini. Silittelin tämän hiuksia mutta pian kuulin pientä tuhinaa vierestäni.

Niko: Joel nukkuuko se?

Puhuin mahdollisimman hiljaa ettei Joonas heräisi jos nyt nukkuukin. Joel vilkaisi poikaa päin ja nyökkäsi, molemmat hiukan naurahdimme. Tämä välkkä oli puoltuntii kestävä eli sil oli viel hyvin aikaa nukkua. Tuntui ihanalta miten tuo tunsi olonsa niin turvalliseksi kanssani että pystyi nukahtaan syliini vieläpä keskellä koulun käytävää. Joel selitti hiljaa jotain että voisimme vetää kaikkien jätkien kanssa joku päivä taas kännit, olin messissö siinö vaiheessa kun kuulin sanan alkoholi.

Kellot soivat eli tunti alkaisi eikä tuo poika herännyt, helvetti. Tönäisin tuota pari hennosti ja toistin tuon nimeä, pian hän alkoi näyttää heräämisen merkkejä. Tuntui pahalta herättää hänet kun hän oli niin suloinen nukkuessaan ja ilmeisesti aika väaynytkin...

Joonas: ai häh

Niko: meil alkaa tunti

Joonas: aa juu

Poika nousi ja tuli hirveän tyhjä olo, nousin itsekkin tämän jälkeen ja lähdimme kohti luokkaa. Jos vain voisin vetäisin Joonaksen takaisin viereeni nukkumaan eikä se Joelkaan siimö sylissä haittaisi.

Sanat 449

Aijai Niko