Ajat muuttuu

57. Ei mitään hätää

Aleksin nk

Istuin Joonaksen sohvalla hänen kanssaan, olin tullut paljon ennen muita ihan vain koska en jaksanut olla kotona. Joonas selitti jostakin mutten aivan pysynyt perässä sillä olin aivan omissa maailmoissani.

Joonas: Aleksi?

Aleksi: mm?

Joonas: ootko kunnos?

Olin sanomassa joo mutta yhtäkkiä purskahdin itkuun, en todellakaan ole kunnossa enkä jaksa esittää että olisin.

Joonas: voi sua raukkaa, haluutko kertoo mikä on?

Aleksi: emmä tiiä on vaa hirvee ahistus kokoaja ja kohta lähenki ja koht me erotaan Ollin kanssa enkä mä kestä sitä enkä osaa purkaa tätä oloa mitenkää ja mus on kaikki vial ja en vittu tiiä anteeks kaikest

Joonas ei sanonut mitään hän vain istui viereeni ja veti minut haliin.

Joonas: ei mitään hätää

Joonas: kaikki järjestyy vielä jos vaa uskot ja jaksat yrittää

Ehkä hän oli oikeassa, kannattaisi stressata vähemmän tulevaa ja elää hetkessä.

Muut jätkät olivat saapuneet ja nyt istuimme kaikki juomat kädessä tuossa samaisella sohvalla jossa hetki sitten itkin. Minusta varmasn huomasi että olin itkenyt sillä kaikki kysyivät mikä minulla on hätänä. Olli piti katseensa kokoajan minussa ja hän näytti huolestuneelta, en halunnut tänään juoda itseäni niin paskaan kuntoon kuim eilen. Olin eka joka oli saanut juomansa juotua joten menin keittiöön hakemaan uutta, jostain syystä Olli seurasi minua vaikka hän oli juonut varmaan vähiten tölkistään.

Olli: Ale

Aleksi: mm?

Olli: onko kaikki kunnos?

Aleksi: on kui

Olli: oot itkeny

Aleksi: no mut nyt kaikki o hyvin

Olli: ootko varma?

Aleksi: oon

Olli: saanko nähä sun käden?

Kävelin lähemmäs Ollia ja nostin hihaani niin että haava näkyi, Ollin silmistä huomasi että häntä itketti. Hän veti minut haliin ja puristi kovaa mutten välittänyt vaan käärin omat käteni hänen ympärilleen.

Olli: Aleksi jooko oo tänää varovainen, en halua et sun tikit aukee

Aleksi: kyl mä oon

Olli: kiitos

Palasimme olohuoneeseen muiden jätkien luokse eivätkä he kyselleet, uskon että he kuulivat keskustelumme joten eivät jaksaneet sen enempää kysellä.

Tänään ei pitänyt juoda paljoa mutta jotenkin olin taas hyvin humalassa, olin ehkä eniten sekaisin ja se ahdisti. Nousin ylös muiden sählätessä jotai eivätkä he huomanneet. Kävelin etu ovesta ulos ja istahdin terassin tuolille, kaivoin röökin taskusta jonka jälkeen sytytin sen. Vedin savua sisään ja hengitin ulos, tuntui paremmalta kuin muistin vaikka eilen viimeksi poltinki. Pian ovi aukesi ja Olli astui ulos, hän istui viereeni ja kietoi toisen kätensä ympärilleni. Nojasin päällä hänen olkaan edelleen polttaen.

Olli: saanko mä?

Aleksi: mkst lähtie oot polttanu

Olli: haluun vaa testaa

Aleksi: okei mut jos jäät koukkuu mun takii hyppään sillalt

Pistin röökin tuon huulten väliin ja hän veti savua sisään, hän alkoi heti yskiä ja minä nauroin vieressä. Muistan itsekin ekan kertani kun yskin aivan saatanasti.   Muutkin jätkät tulivat pihalle varmaan hakemaan meitä mutta minulla oli polttaminen kesken. Vedin savua sisään jonka jälkeen suutelin Ollia ja päästin savut tuon suuhun, erkaannutua suudelmasta Joonas oli heti näyttämässä ottamia kuviaa. Vitun Joonas, söpöjä kuvia pääsee varmaa mun ig.

Sanat 475

Taas kaks päiväs? Wow