Aleksin nk
Istuskelimme Porkon kanssa maassa ja juttelimme, suuressa humalassa kahdestaan kaukana kotoa. Otin puhelimeni käteen ja se soi, soittaja oli Olli. Olim jälleen vähän unohtanjt vastata kaikille joten vastasin puheluun.
Puhelu
Olli: Aleksi! vihdoin vastasit, onko kaikki kunnossa?
Aleksi: On kaikki on mahtavasti
Olli: Ootko kännissä?
Aleksi: Oon mutta en liian sekasi pärjään kyl ja oon Porkon kans ei oo mitää hätää rakas
Olli: Onko se kännis?
Aleksi: On mut kyl me pärjätään rakas
Olli: Ootko varma?
Aleksi: Oon, rakastan sua
Olli: Mäki sua aivan tosi paljon
Aleksi: Saanko tulla teille vähä myöhemmi?
Olli: Saat tietenki millon vaa
Aleksi: Joo nähään heippa
Olli: Heihei rakas
Puhelu päättyi ja katselin Joonasta, hänestä huomasi että jokin oli vialla.
Aleksi: Joonas mikä hätänä?
Joonas: mietin vaa
Aleksi: mitä mietit?
Joonas: pilaan kaiken jos kerron
Aleksi: et tietenkää pilaa kerro vaa
Joonas: Aleksi mä tykkään toisesta
Aleksi: ai Joelin lisäks?
Joonas: nii must tuntuu et mjn tunteet sitä kohtaa on vaa hävinny ja ois parempi olla kavereit
Aleksi: no kukas se toine on?
Joonas: Niko
Katselin häntä ihmeissään ja päässäni oli monia tunteita. Olin iloinen Nikon puolesga tästähän hän oli unelmoinut mutta olkn hieman yllätynyt ja kaikkea.
Joonas: oonko mä kauhee?
Aleksi: ei et tietenkää oo
Joonas: ei Niko vois ikinä pitää musta ja nii...
Aleksi: Joonas älä ajattele noin oot ihana ihminen
Vaikka kännissä olenkin en paljasta Nikon tunteita, saavat sitten joskus keskenään käydä asiat läpi.
Makasin Ollin vierellä, hän oli tullu meille kun en jaksanjt kävellä heille astk. Pyörähdkn tämän päälle ja aloin katsella hänen kasvojaan, alkoi hymyilyttää. Annoin tälle pienen pusun mutta hän veti minut suudelmaan, en tosiaan pistänyt pahitteeksi.
YOU ARE READING
Ajat muuttuu
RandomTää on kakkos osa tuohon mitä käteen jää? tarinaa. Tässä kerrotaan jätkien ysiluokasta/lukio ajoista. En oo edelleenkää oppinu kirjoittamaan eli samaa paskaa ku viime tarina oli, muistakaa lukee eka osa ennen tätä. !TW! -Itsetuhoisuus- -Itsetuhoiset...