Rude Boys

- 21 -

Taeyong nk.

En pysty hillitä ylpeyden tunnettani. Isäkin olisi ylpeä minusta nyt. Hoitelin petturit alta pois niin, etteivät he ainakaan vähään aikaan uskalla näyttää naamaansa minulle. Nyt vain odotan, että pääsen kotiin. Vaikka Minji ei sitä taatusti myöntäisikään, hän varmasti odottaa jo minua. Onhan iso tyhjä talo melko tylsä ilman minua. Varsinkin, kun Minji vaikuttaa vihdoin alkaneen viihtyä. Virnistän katsoessani ikkunasta ohi vilisteleviä puita. "Eikö tällä kovempaa pääse?" kysyn. Vastaukseksi Jaehyun painaa kaasua, ja auto kiitää eteenpäin entistä kovempaa.

Perillä käsken toiset viemään aseensa Renjunille, että hän voi puhdistaa ne ja laittaa talteen. Hypistelen taskussani sopimusta, jonka solmin sen kusipään kanssa. Jos hän ei lähde kuukauden sisällä, hän on minulle velkaa henkensä. Toki minä pitäisin ensin hieman hauskaa hänen kanssaan ja laittaisin hänet maksamaan kunnolla. Minua ei nimittäin sama tyyppi petä kahdesti saamatta kärsiä ansionsa mukaan. 

Mieleeni tulee taas Minji. En ymmärrä, miksi hänellä on sellainen vaikutus minuun, mutten yksinkertaisesti pystyisi tekemään hänelle mitään. En edes silloin, jos hän jotenkin onnistuisi lähettämään tietoja vihollismafialle. Vaikka hän ei kyllä tekisi sellaista. Hän on viimeinen sekaantumaan mihinkään mafiaan, jos vain pystyy sen välttämään. 

Muistan vielä ensimmäisen illan hänen kanssaan. Yritin pakottaa itseni siihen moodiin, siihen pelottavaan, tunteettomaan mafiapomoon, joka olin tottunut olemaan. Minulle oli kuitenkin ilmestynyt fyysiset rajat, joita en pystynyt ylittämään. Ja kun se mokoma alkoi itkemään. Normaalisti olisin vain pakottanut toisen olemaan itkemättä. Mutta Minji... se sai minut lopettamaan kaiken. Halusin vain pelastaa hänet pahan miehen kynsistä. Ongelmana oli se, että olin itse se paha mies. 

Myöhemmin halusin vain satuttaa häntä, koska minulle nuo tunteet olivat vieraita ja ne tekivät minusta heikon. Sitten pyysin Xiaojunia tekemään sen, koska en itse pystynyt, mutta kun Yuta tuli kertomaan mitä Xiaojun teki, en pystynyt hillitsemään raivoani. Kenelläkään ei ollut oikeutta koskea häneen. Hyökkäsin Xiaojunin kimppuun, vaikka itse oin hänelle antanut käskyn toimia niin. En mahtanut mitään, kuin vain yrittää hyväksyä tunteeni. Välillä se on ollut helpompaa, välillä vaikeampaa. Yritin jopa saada Minjin vihaamaan minua, ettei minulla olisi syytä pitää hänestä. Ja minä epäonnistuin.

Pääsen huoneeni ovelle. Se on paikka, mistä olettaisin ensimmäisenä löytäväni Minjin. Hän ei kuitenkaan ole siellä. Hän ei ole myöskään biljardihuoneessa, ei missään aulassa, eikä myöskään missään parvekkeella tai käytävän perällä. Kaikkien huoneiden ovet ovat lukossa, mutta tarkistan nekin. Huomaan juoksevani ovelta toiselle, mutten näe jälkeäkään hänestä. Minji on kadonnut. Hän ei ole koko talossa. 

Menen tarkistamaan valvontakamerat. Koko aikana, kun olimme poissa, ulkona ei näytä liikkuvan ketään. Tarkistan ajan, jolloin Jaemin lähti. Ulkona näkyy vain, kun Jaemin tarkistaa autotallin oven. Sisäpuolella taas Jaemin heittää tavaransa takapenkille. Sitten hän palaa takaisin päin, kohtaan, johon ei ihan näe valvontakameroista. Hän lähtee takaisin autolle ja sitten... ei mitään. Koko kuva pimenee hetkeksi. Sitten näkyy, kun Jaemin kiipeää autoon ja ajaa ulos.

Etsin Jaeminin käsiini. "Kiitos, teit työsi hyvin", sanon hänelle. "On vain yksi juttu, mitä haluan kysyä. Mitä tapahtui silloin kun lähdit?" kysyn. Jaemin näyttää ainoastaan hämmentyneeltä. Huomaan hänen kuitenkin laittavan kätensä selän taakse, missä hän puristaa sen nyrkkiin jännittyneen käsivarren lihaksen perusteella. "Mitä silloin tapahtui? Parempi puhua totta", sanon. Näin hän ei voi tietää, miten paljon minä tiedän. Jos hän on osallinen Minjin katoamiseen, tämä on paras tapa selvittää se. 

"En pannut mitään erikoista merkille", Jaemin vastaa. "Missä Minji oli, kun lähdit?" kysyn. Jaemin kohauttaa olkiaan. "Todennäköisesti sinun huoneessa tai jossain sielläpäin. Ainakin ajattelin, että se on ehkä siellä", hän vastaa. "Etkö edes sanonut, että olet lähdössä?" kysyn. Joku hänen selityksessään ontuu. "Sanoin kyllä, mutta lähdin yksin alas, enkä tiennyt minne Minji aikoi mennä", Jaemin vastaa. 

Tajuan nyt, miksi en usko häntä. Jaemin selkeästi tietää, että Minji on kadonnut. Hän olisi jo kysynyt onko Minjille sattunut jotain. Lisäksi hän on liian totinen, kuin käyttäisi kaiken energian valehdellakseen uskottavasti. "Sinä valehtelet", sanon vihaisesti. Jaemin painaa päänsä. "Niin valehtelen", hän sanoo. "Minji tuli autotalliin kanssani. Koska muut oli poissa, ajattelin olevani turvassa. Mutta sinä ilmeisesti näit kamerat", hän sanoo. "Kerropa uudestaan, mitä tapahtui, kun lähdit. Tällä kertaa valehtelematta", sanon hänelle.

"Minä suutelin Minjiä. Koska se oli ainut mahdollisuus tehdä niin. Koska sinä pidät hänestä, mutta nyt et ollut paikalla. Yritin tehdä sen piilossa, kohdassa johon kamerat ei näe, mutta arvioin kohdan ilmeisesti väärin", Jaemin sanoi. Olen avaamassa suuni, mutta hän jatkaa. "Koska tiesin, etten saisi tehdä niin. Se on väärin sinua kohtaan, mutta vielä enemmän se on väärin Minjiä kohtaan. Minji luotti minuun, hän näytti sitä paitsi pitävän sinusta. Nyt hän pitää minuakin vain likaisena mafian jäsenenä, joka vain haluaa naisia."

En odottanut tuota. "Mitä teit valvontakameroille?" kysyn, kun tarina ei tunnu täysin kokonaiselta. "Ja miksi?" Jaemin nostaa katseensa. "Miten niin?" hän kysyy. "Miksi ne ovat mustat? Jos olit niiden ulottumattomissa, miksi vaivautuisit huijaamaan niitä?" kysyn. Tällä kertaa Jaemin näyttää oikeasti hämmentyneeltä. "En tehnyt mitään. Ehkä niissä oli joku vika", hän sanoo. En pysty enää estämään itseäni. "Missä on Minji! Teitkö sille jotain? Jos olit viimeinen sen kanssa, sinä myös tiedät missä se on", huudan.

Jaemin näyttää säikähtäneeltä. "Eikö se ole täällä?" hän kysyy. "Ei! Hitto", sanon. Jätän Jaeminin ja kiidän takaisin autotalliin. Jos Minji on karannut, hän on lähtenyt kotiin. Otan auton ja kaasutan tielle. Kaivan puhelimeni esille samalla, kun yritän pysyä tiellä. Avaan sovelluksen, johon olen yhdistänyt kamerat ja äänityslaitteet Minjin vanhempien luota. Kameroista näkyy nurmikkoa. Ainut mitä kuuluu, on hiljainen linnun laulu. "Voi vitun vittu", kiroan ja painan lisää kaasua.

Pääsen perille, mutta huomaan olevani myöhässä. Talo on tyhjä. Kim Minji pääsi karkuun. Se tarkoittaa, ettei mafia ole enää turvassa. Jos Minji ilmiantaa meidät...  Voi vittu!