Terror twins ❤️ || JORKO

13

~Joel~

Saimme juuri äänitykset loppumaan ja nyt olen matkalla päiväkodille, josta pitäisi hakea Joonaksen lapset. Menee vain pieni hetki, kunnes pääsen perille, avaan portin ja näen kuinka erittäin iloinen Joacim ja itkuinen Elisabet, sekä joku hoitaja tulevat luokseni. "Hei, sä oot varmaankin Joel? Nämä ihanuudet on puhunut susta ja paljon. Mä oon Marie.", hoitaja esittäytyy ja antaa itkuisen Epsun syliini, johon hän rauhoittuu nopeasti. Hoitaja kertoo miten lasten päivä oli mennyt ja että Elisabet oli äsken kompastunut ja kaatunut, niin siksi itkee. Kuulemma muuten päivä oli mennyt hyvin, onneksi. Onneksi hoitaja ei ala kysellä miksi Joonas tai Elsa eivät hae lapsia, Joonas saa sitten joskus itse heille kertoa mitä haluaa tapahtumista.

Hoitaja kirjaa puolestani lapset ulos, koska ei minulla ole mitään omaa lätkää annettu siihen hommaan ja käymme sisältä hakemassa jotain lasten piirustuksia ja pehmolelut. Sen jälkeen palaamme ulos, jossa lasten rattaat odottavat. Laitan lapset kärryihin ja heidän tavarat kärryjen tavarakoriin, jonka jälkeen hyvästelemme hoitajan ja lähden kävelemään Joonaksen luokse. Lapset istuvat rattaissa ja ovat aina aivan innoissaan kun jossain näkyy esimerkiksi kaunis kukka tai jokin eläin tai jos esimerkiksi jostain kuuluu linnun laulua. Olisipa sitä itsekkin vielä tuollainen pieni ihminen, jolle pienetkin asiat ovat suuria ihmeitä, eikä huolia ole. Tai no huono sanoa näin, koska kyllä nämä kaksi pientä ovat tainneet olla huolissaan ja kärsiä liikaa sen vitun Elsan ja random miehen takia.

Matka taittuu lasten juttuja kuunnellessa erittäin nopeasti ja pian olemmekin jo perillä Joonaksem luona. Laitan rattaat sivuun, nostan lapset sen kyydistä ja otan korista heidän tavarat, jonka jälkeen lähdemme sisälle. Avaan oven ja heti vastassa on iloinen Pluto ja pian ovelle rullaa myös Joonas, jonka luokse lapset heti juoksevat. Autan heidät Joonaksen syliin, jossa Joonas alkaa halaamaan heitä ja kerron hänelle mitä päiväkodin hoitaja sanoi heidän päivästään. Autan lapsia riisumaan ulkovaatteensa ja laitan ne paikoilleen, jonka jälkeen menemme keittiöön. Joonas oli tilannut meillä ruokaa, joten pääsemme heti syömään.

Ruoan jälkeen autan Joonaksen pyörätuolista sohvalle ja jäämme kaikki siihen juttelemaan ja katselemaan lastenohjelmia. Sanokaa mitä sanotte, mutta niitä on oikeasti kiva katsoa näin aikuisenakin. Lastenohjelmien jälkeen lapset lähtevät leikkimään ja me jäämme Joonaksen kanssa juttelemaan ja katsomaan jotain ohjelmaa, kunnes siirrymme iltapalalle. Iltapalan jälkeen menen käyttämään kaksoset kylvyssä, Joonas katsoo sivusta että kaikki onnistuu hyvin ja sen jälkeen laitamme heille yöpuvut ja puhtaat vaipat. Siitä sitten hampaiden pesulle, iltasatu ja unille.

Yllättävän nopeasti hiljaisuus valtaa talon ja lapset nukahtavat. Seuraava etappi olisi saada Joonas suihkuun. Hän ei ole käynyt siellä pitkään aikaan. Hän ei voi tehdä sitä yksin  ja pelkkä se että autan häntä pukemaan vessassa on ollut ahdistavaa, joten en ole uskaltanut ehdottaa hänelle suihkua. Mutta kaikella rakkaudella, Joonaksen hiukset alkavat näyttää jo tosi likaiselta ja hiki haisee aika paljon, joten pakko saada hänet sinne. "Joonas.", sanon, jolloin hän kääntää kysyvän katseensa minua päin. "Meidän pitäs mennä suihkuun, myös sun. Mä tiiän että sua ahistaa se ajatus, koska et pysty mennä sinne yksin ja tarviit apua. Joka meinaa et joudut oleen mun kanssa alasti, mutta se pitäisi tehdä. Sä et voi olla niin kauan menemättä suihkuun, et saat pyörätuolin ja kipsit pois. Etkä myöskään voi lukittautua neljän seinän sisälle pyörätuolin takia, sä tarviit raitista ilmaa. Tiiän et haluaist, mutta se ei käy. Joten Joonas rakas, tulisitko sä mun kanssa suihkuun, nyt kun saatiin kaksoset nukahtamaan.", sanon varoen, jotten järkyttäisi Joonasta aivan liikaa heti.

Joonas tuijottaa minua selvästi kauhunsekaisin tuntein, kunnes hänen silmistään alkaa valua kyyneleitä. Voi Joonas, tämä taitaa olla hänelle vaikeampaa, kuin osasin edes kuvitella. "Joonas, shhh... Hengitä syvään, ei oo mitään hätää. Mä en voi pakottaa sua suihkuun, koska sä oot kuitenki jo aikuinen mies ja ite vastuussa itsestäsi. Mutta mä toivon että tuut mun kanssa suihkuun, koska se oikeesti virkistäs ja tekis varmasti hyvää.", sanon hiljaa ja kaappaan hänet halaukseeni. Joonas tuijottaa hetken aikaa tyhjyyteen, kunnes takeltelee värisevällä äänellä; "O-okei. Mä-mä tu-tuun su-sun ka-kanssa  su-su-suihkuun."

"Okei, aloitetaan sit siitä et riisutaan ylimääräiset vaatteet pois ja suojataan kipsit vedeltä, ettei ne vaan kastu siellä.", totean ja kannan Joonaksen kylpyhuoneeseen. Hitaasti riisumme Joonakselta vaatteet ja suojaamme kipsit, jonka jälkeen riisun itsenikin ja kannan vedeltä suojatun jakkaran suihkun alle. Autan Joonaksem jakkaralle ja alan pestä hänen hiuksiaan ja varovasti autan häntä myös pesemään muut paikan. Pesen nopeasti vielä itsenikin, kunnes autan pyyhkeet päällemme ja kannan Joonaksen makuuhuoneeseen. Hän on hieman ahdistuneena oloinen äskeisestä, joten puen heti vaatteet päälleni ja sen jälkeen hänelle. Puettuamme käperymme sänkyyn peiton alle ja jään vaan halaamaan ja silittelemään Joonasta, kunnes alan kuulla tuhinaa.

Nousen ylös ja päästän Pluton ulos hetkeksi aikaa, jonka jälkeen palaamme sisälle ja lukitsen oven. Käyn vessassa, pesemässä hampaani, kurkkaamassa kaksosia -jotka nukkuvan erittäin suloisen näköisesti- ja sammuttamassa valot kaikkialta, kunnes menen makuuhuoneeseen. Kaivaudun peiton alle ja vedän Joonaksen lusikkaan kanssani, jonka jälkeen nukahdan. Joonaksen lähellä on vain niin hyvä nukkua.

__________

Sanoja: 790

Muistakaa, te ootte kaikki täydellisiä omina itsenänne ❤️