Tw!
(Raiskaus, väkivalta, viiltely tms...)~Matilda~
Laahustan hitaasti koulusta kotiin, vältellen sinne menoa. Ei sinne ole mitään järkeä mennä, mutta eipä mulla muutakaan paikkaa ole, kun ei kukaan koskaan kuuntele, usko tai halua ymmärtää mua. Kaikki mun sanomat asiat menee vain kuuroille korville, eikä ketään oikeasti kiinnosta mun asiat. Äiti ja Chris on hulluja, mut ketään ei kiinnosta. Oon yksinäinen, en omista kavereita ja koulussa kiusataan, arvatkaa kiinnostaako ketään? No vittu ei helvetissä kiinnosta. Sairastan adhd, masennusta, paniikkihäiriötä ja syömishäiriötä, sekä olen itsetuhoinen. No eipä ketään sekään kiinnosta, niin mitä väliä mun on enää edes elää, ei yhtään mitään, vai mitä mieltä te olette?
Astun ovelta sisälle ja heti ovella saan turpaan ja isi tulee huutamaan missä olen ollut. Hän on aivan kännissä ja varmaan myös huumeiden vaikutuksen alaisensa, äiti makaa luultavasti sammuneena oksennuksessa keskellä käytävää. Voi helvetti kun täällä haisee paskalle. En vastaa isille mitään, jolloin hän vain kovakouraisesti nostaa minut syliinsä ja raaha tuohon kauheaan huoneeseen. Vittuuu, ei helevetti, ois pitänyt tulla heti kotiin. Tämä on normaalia arkea, mutta koska en tullut suoraan kotiin, tämä tulee olemaan taas pahempaa kun pitkiin aikoihin. Vaikka aina tämä on yhtä kamalaa. Mutta helpoimmalla pääsen kun en pyristele vastaan ja annan Chrisin tehdä mitä huvittaa. Hän luultavasti saammuukin kyllä jo pian.
Tunnen kuinka jalkani ja käteni sidotaan kiinni sängyn päätyihin jollain remmeillä ja sen jälkeen saan iskuja pitkin vartaloani nahka vyöstä, se sattuu ja tunnen kyynelten kohoavan silmiin. Yritän kuitenkin purra huultani, jotta Chris ei saisi extra nautintoa ääntelystäni. Minähän en tästä nauti, en yhtään. Vaikka tuo hullu mies tossa yrittkkääkin muka leperrellä ja suudella minua ajottain. Iskut loppuvat ja mies tunkee rajusti kalunsa suuhuni ja niin syvälle kun pääsee, jolloin yökkään... Pian hän laukeaa suuhuni ja siirtyy kehoani nuollen alaspäin. Hän työntyy rajusti sisääni ja huudan kivusta kyyneleet poskillani, kun mies alkaa liikkua rajusti. En tiedä kauanko sitä jatkuu, kunnes hän taas laukeaa sisääni, vetäytyy ulos, päästää minut onneksi vapaaksi ja sen jälkeen vetää kaapista jonkun pullon, juo siitä ja nopeasti sen jälkeen sammuu keskelle lattiaa.
Menen vessaan, käyn nopeasti suihkussa ja etsin kaapista puukon, jonka sinne olen piilottanut. Puen ja piilotan puukon hihani sisään, jonka jälkeen nappaan vielä puhelimen ja kuulokkeet ja juoksen ulos. Haluan pois täältä, koko maailmasta. Juoksen suoraan eräälle syrjemmälle kalliolle ja käynnistän kuulokkeeni, josta alkaa ensin kuulua Bc Feel Nothing. Otan puukon esille, nostan hihani ylös ja alan vedellä viiltoja käsiini. Ainoa asia mikä tähän asti on minut maan päällä pitänyt on idoleideni Blind Channelin musiikki, siitä saa jotain lohtua aina tähän synkäänkin mieleen. Nyt siitä ei kuitenkaan paljon ole apua, vaan kyyneleet valuvat pitkin poskiani. Elämäni saa luvan tulla päätökseensä tänään, tuskin se ketään edes kiinnostaa. Katson alaspäin kalliolta, siellä näkyy vain syvästi vettä ja tiedän että pohjalla on myös paljon isojakin kiviä. Jos myt ensin vedän kaulani auki ja hyppään tuonne sen jälkeen, olen mennyttä lopullisesti....
__________
Sanoja: 472
Miksi mä kirjoitin tämmöstä? 😭❤️🩹💀
-
Mutta muistakaa ootte kaikki täydellisiä just noin, älkää jääkö yksin jos on paha olla. Hakekaa apua vaikka se ois vaikeeta tai edes jutelkaa jollekin, vannon et se auttaa. Ootte jokainen upeita, Love ya ❤️
YOU ARE READING
Terror twins ❤️ || JORKO
FanfictionJoonas on nuori mies, joka haaveilee maailman valloituksesta bändin kanssa. Ainoa ongelma on, että sopivaa bändiä ei ole vielä löytynyt. Joonaksella on myös pienet kaksoset, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä monella tavalla. Joelkin on nuori mies, j...