21

140 24 5
                                    

~Joel~

Puhelimeni alkaa soida jossain, joten  nousen ylös sohvalta, jossa katselimme lastenohjelmia ja lasken sylissäni olevan Epsun sohvalle. Sen jälkeen itse suuntaan äänen suuntaan. Avaan puhelimeni ja katson soittajan, Niko. Mitä hän nyt haluaa, sovittiin että meillä on vapaapäivä.

Puhelu: (Turo 🤟)

J=Joel ja N=Niko

J: Päivää

N: Päivää ja studiolle. HETI!

J: No en mä voi, mulla on koira, Joonas ja kaksoset kotona tänään, ku sovittiin eilen vapaapäivä. Niko ne työt voi hetkeksi unohtaa, ollaan painettu tosi kovaa duunia monta viikkoa putkeen.

N: Ei voi ja sain niin hyvän idean, tuu nyt, jooko? Jos se niistä muista on kiinni, niin mikä sua estää ottamasta heidät mukaan tänne? Musta ois kiva ainakin nähä taas Joonas.

J: Huoh sun kanssas, okei mä puhun sille. Jos niille on ok, tuun tai tullaan ja jos ei oo, niin en tuu. En halua tuottaa lapsille tai Jonskulle pettymystä töiden takia nimittäin.

N: Okei, ei muuta. Bye.

J: Heippa

-

"No kukas se oli?", kuuluu Joonaksen utelias kysymys olohuoneesta. "Niko!", huikkaan kävellen olohuoneeseen päin. Pysähdyn nojaamaan ovenkarmiin ja jatkan; "Haluaa mut studiolle töihin, ku saanut niin hyvän idean. En aina ymmärrä Nikoa, me ollaan painettu saatanasti duunia ja kaikki vapaat on mulle luksusta. Enkä halua töiden takia aina tuottaa teille pettymystä. Mutta Niko toivoo silti et menisin ja ottaisin vaik teidät kaikki mukaan. Sut Joonas ois kuulemma kiva nähä uudestaan.", sepostan puhelun sisällön pääpiirteittäin ja Joonas nyökkää miettivästi. "Mennään vaan studiolle, mulle käy kyllä. Mut se on sit sun vastuulla, jos kaksoset tai Pluto tuhoaa jotain. Tällaiset pienet vilkkaat tapaukset kun tuppaa olemaan erittäin nopeita liikkeissään.", Joonas sanoo. "Okei.", totean ja menen Joonaksen luokse sohvalle. Nostan hänet syliini ja autan vaihtamaan vaatteet ja sen jälkeen autamme lapsille vaatteet ja itsekkin vaihdan vielä puhtaan paidan, kunnes matkaamme studiolle.

"Jonsku muista sit et jätkät on omanalaisia, niillä on oudot jutut ja niiden kyytiin voi välillä olla vaikee päästä, mut kyl se ajan kanssa varmistuu.", selitän. "Okei, muuten Joel meinataanko me paljastaa meidän suhde muille milloin?", kysyin. "Sit kun tuntuu siltä, eka kaikki läheiset muuten ja jossain vaiheessa jos suostut niin ig esittelen vielä sut koko maailmalle tai ainakin faneille ja uutismedioille. Älä huoli, en mä oikeesti mitään tee jos et halua.", selitän. "Okei.", Joonas vastaa. "Jätkiltä on haaste pysyä salassa, ne kyl aina huomaa heti jos joku salailee jotain ja se tieto kaivetaan sieltä murua myöten.", selitän taas. "No kerrotaanko niille tänään, voitas puhua myös muutosta, mut ei heti.", Joonas ehdottaa. "Sopii.", vastaan ja suutelen Jonskua.

-

Avaan studion oven ja päästän Pluton vapaaksi, hän lähtee heti tuntumaan paikkaan. Riisun kaksosten ja itseni ulkovaatteet, sekä autan Joonasta myös, kunnes menemme peremmälle. Joonas rullaa ensimmäisenä pyörätuolillaan. "Joonas!", Niko huutaa ja ryntää halaamaan miestä. "Miks mä en saa tollasta kohtelua?", kysyn närkästyneenä. "Kosk sä vihaat haleja.", Niko vastaa. "No en tai en ainakaan lapsien, Pluton ja Joonaksen.", totean vain. "Joo,joo."

"No mutta, sullahan on täällä mukana muutakin porukkaa.", Niko sanoo huomattuaan jalkojeni takana piileksivät kaksoset, sekä Pluton joka löntystää jostain luoksemme. Missähän lie kävi tutkimuskierroksella tässä ajassa. "Joo, Pluto ja sit nämä ihanuudet. Tässä on Elisabet ja tässä Joacim, molemmat on 2 vuotiaita pikku ihmeitä ja selviytyjiä.", totean hymyillen. "No mutta hyvä kun tulitte, voitas eka vähän tutustua ja sit kerron sulle sen idean.", Niko sanoo, tämä sopii. Paikalla on siis ihan jokainen jätkistä, myös Tommi ja Olli. Eivät olleet ehtineet Ouluun jo, ihme.

-

Olimme Joonaksen kanssa kuuntelemassa Nikon ideaa ja lapset jäivät leikkimääm Alen, Ollin ja Tommin kanssa. Tietysti otimme heille puuha mukaan. Saamme käsityksen Nikon ideasta, se oli oikeasti hyvä ja ymmärrän nyt myös miksi tänne piti tulla. Suuntaamme oleskelutilaan ja nään maailman söpöimmän näyn. Tommi ja Aleksi nukkuvat sohvalla toisiinsa nojaten. Aleksin sylissä on nukkumassa Elisabet ja Tommin sylissä nukkuu Joacim. Suloisia. Kaivan puhelimeni ja nappaan tilanteesta kuvan muistoksi, niin tekee Joonas ja jonkun takia Nikokin. Olli taas istuu nojatuolissa, Pluto sylissään nukkumassa ja selaa puhelintaan. "Aika söpöjä.", Olli kommentoi Aleksia, Tommia ja lapsia. "Samaa mieltä.", kuuluu meidän suistamme lähes yhtäaikaa. Siis oikeesti en mä kestä noita, etenkään Tommia. Miettikää nyt meidän Alfa pitämässä nukkuvaa lasta sylissään isossa karhun halauksessa ja itsekkin nukahtaneena. Kuolen varmaan pian söpöys yliannostukseen.

-

"Itkää!", Joacim sopertaa ja menen hänen luokseen. Nappaan pojan syliini ja hän alkaa hymyillä. "Ei oo hätää, muistako kun tultiin käymään studiolla?", kysyn, johon Joacim nyökkää pienesti. "Nukuitko hyvin?", kysyn. "Too.", Joacim vastaa. "Sanoko Joacim sua iskäksi?", joku kysyy hämillään. "Joo, se sanoo mua iskäksi, niin myös Epsu. Niin siis tätä nykyä Joonas on mun poikkis ja itse asiassa oon muuttamassa virallisesti heidän luokse, eli kohta jo avopuoliso. Ja mä oon siis isäpuoli näille pienokaisille ja ite ne alko sanoa mua iskäksi.", kerron. "Ihanaa."...

__________

Sanoja: 768

Aikas söpö toi kohta misä Tommi ja Ale nukkuu kaksosten kanssa, vaikka itse sanonkin 🩷

Terror twins ❤️ || JORKOWhere stories live. Discover now