Terror twins ❤️ || JORKO

28

~Joonas~

"Minä.", suuni loksahtaa auki, kun kuulen mitä Joel tuolle tytölle vastaa. Joelko tytön isä, oikesti? Olen saanut käsityksen ettei Joel ennen kaksosten ja minun tapaamista ole koskaan ollut oikein parisuhde tai lapsi ihminen, mutta ilmeisesti myös hänen bändiläisiltään on mennyt jotain ohi tai Joel on pimittänyt asioita oikeasti hyvin ihan jokaiselta. "Joel, säkö isä? Voisitko sä selitää enemmän?", pyydän. Joel vetää syvään henkeä ja näen kuinka hän hieman tärisee ja miten hänen silmistään putoilee kyyneliä hänen paidalleen ja hän näyttää surulliselta, vihaiselta, katkeralta ja helpottuneelta samaan aikaan. Voi rakas, aihe taitaa olla vaikea. Vedän mihen halaukseeni ja silittelen hänen selkäänsä rauhoitellen. Pluto on hypännyt kärryihin nukkumaan kaksosten kanssa ja Matilda tuijottaa meitä sivusta. Hetken päästä Joel rauhoittuu ja vetää vielä syvään henkeä, kunnes alkaa kertoa asioita;

"Okei, mä taidan olla selityksen velkaa. Ensin teille kahdelle ja sitten myöhemmin bändille ja muillekin. Mä en oo pystynyt puhuun näistä asioista kuin äidille ja isille, edes minun sisarukset ei tiedä näistä tapahtumista. Ja nämä tapahtumat on mulle ihan helvetin vaikea ja raskas aihe ja siksi en oo sitä kyennyt jakamaan muiden kanssa ja siksi en Joonas ennen sun ja kaksosten näkemistä oo oikeen varmastikaan vaikuttanut tyypiltä, joka viihtys parisuhteessa tai lasten huoltajana, mutta te kolme ja toki myös Pluto muutitte sen asian ja saitte mut takas siihen aikaan mitä mä nuorena olin. Eli todellakin parisuhdetta haluava teini, jolla oli yksi päämäärä elämässä olla bändissä ja valloittaa maailma. Halusin aina olla joskus vielä isä, mutta asiat kääntyvät päälaelleen kun olin vasta 17 vuotias teini tai no ensimmäisen kerran kun olin vasta 15 vuotias.

15v nuori Joel oli palavasti ihastunut kaverinsa kaveriin Meerin. Meeri oli hänen silmissään erittäin kaunis sinisilmäinen blondi, joka oli taitava laulamaan ja soittamaan pianoa. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä ja nopeasti löysimme toisemme suhteesta ja päädyimme sänkyyn, kun olin vasta 15 vuotias. Meeri oli silloin jo 18 vuotias nuori nainen, mutta hän oli tosi lyhyt ja minä pitkä joten näytimme hyvinkin saman ikäisiltä. Oli miten oli Meeri tuli raskaaksi ja saimme esikoisemme Juulian suunnitellusti leikkauksella, koska Meeri oli niin nuori ja pienikokoinen, että se oli turvallisempaa sillä tavoin. Juulia syntyi ja rakastin sitä pientä prinsessaa yli kaiken, vaikka asia olikin aluksi todella shokki minulle ja läheisilleni. Halusin kuitenkin toimia lapsen isänä, vaikka vietin öitä ja paljon aikaa pois kotoa kavereideni kanssa kylillä ryyppäämässä salaa ja hölmöilimme muutenkin. Juulian ja Meerin luokse en kuitenkaan koskaan mennyt kännissä, koska en halunnut Juulialle traumoja isästään.

Kun olin 17 vuotias, tuli Meeri uudestaan raskaaksi ja alkoi vaikuttaa silmissäni oudolta. Vauva kasvoi normaalisti, mutta asiat eivät menneet niinkuin piti, sillä vauvan ja äidin kunto romahtavat ja päädyimme hätäsektioon. Pienokainen vietiin suoraan leikkauksiin ja teholle, josta hän on varmaan päässyt keskolaan joskus ja ehdin nähdä hänet kerran keskoskaapin läpi, mutta toista kertaa ei koskaan tullut. Enkä myöskään koskaan päässyt tälle pienokaisille osoittamaan rakkauttani, toimimaan isänä tai koskettamaan, nimittäin Meeri jätti minut, enkä saanut olla enää yhteyksissä häneen tai lapsiini. Ja siis Matilda, sinä olit tämä pieni keskosvauva, minun toinen lapseni. Meeri muutti teidän kanssa ulkomaille ja vaihtoi numeronsa, jottei häntä löydetty, olit todella pieni silloin. Ja nuori Joel oli niin tyhmä, ettei tajunnut vaatia oikeuksiaan toimia lastensa isänä. Myöhemmin hän ei enää ole kehdannut, vaikka halunnut on aina ja ikävöinyt lapsiaan yli kaiken.

Meeri oli kyllä muutenkin hullu ihminen jo tuhon aikaan. Hän huusi ja haukkui minua paljon ja näin myöhemmin olen tajunnut että hän käytti ovelia keinoja päästäkseen sänkyyn kanssani. Ainakin joskus hän huumasi minut salaa, jolloin en tiennyt mitä teen. Ja kyllä hän jättö päivänä myös hakkasi minut sairaalakuntoon asti ja toipumiseen meni aikaa kauan. Yhden puhelun olen häneltä myöhemmin saanut, mutta siitäkin on jo 10 vuotta. Olin 20 vuotta, kun sain puhelun, jossa Meeri vain kertoi että Juulia on kuollut ja sen jälkeen puhelu katkesi. No nyt tiedätte miksi en ole vaikuttanut isä tai kumppani ihmiseltä. Elämäni muuttui tapahtuman jälkeen ja pelkäsin liikaa vastuun ottamista lapsista tai miehenä kaikkien Meerin tekojen jälkeen. Olen kaikki nämä vuodet kantanut ikävää sinua ja Juulia kohtaan, koska en ole edes päässyt käymään Juulian haudalla tai hyvästelemässä häntä koskaan. Olen kantanut pelkoa sinun suhteesi, näköjään ihan syystäkin ja yrittänyt etsiä sinua. Olen myös kantanut vihaa Meeriä kohtaan ja surrut Juulian kohtaloa, tuo pieni kuoli vain 5 vuotiaana, eli 10 vuotta sitten jo. Olen myös katkera itselleni, kun päästin teidät luotani Meerin mukaan aikanaan.", Joel selittää ja näyttää pian romahtavan maahan, joten vedän hänet nopeasti lähemmäs, jolloin hän romahtaa syliini istumaan.

Katson Matildaa, joka tuijottaa meitä kahta aivan shokissa. Rauhoittelen Joelia, kunnes hän nousee ylös ja juoksee itkien halaamaan tytärtään. Nyt myös Matilda itkee, mutta nuiden on oltava onnen kyyneliä. Joel on löytänyt taas lapsensa. "Matilda rakas, mä en voi uskoa että oot siinä oikeasti elossa, enkä mä osaa sanoa oikeastaan mitään. Sen mä kuitenkin sanon että mä en päästä sua enää niiden hullujen luokse, vaan sä muutat meille ja mä vaadin oikeudet olla taas sun isä, vaikka sitä en koskaan päässyt tekemään aiemmin, jos se vaan sulle  käy? Mä rakastan sua jo nyt ja rakastin jo kun olit Meerin mahassa vasta kehittymässä ja oon ikävöinyt sua siitä asti, kun sut ekan kerran näin kunnolla, vaikkakin vain keskoskaapin lasin läpi.", kuulen Joelin sanovan. "Joel mä rakastan sua ja mun on vaikee uskoa että mun isä on mun pitkäaikainen esikuva ja idoli ja että täällä oikeasti on joku, joka vielä rakastaa mua. Äiti tai no Meeri sano mulle aina että meidän isä hylkäsi meidät, eikä halunnut koskaan nähdä.", Matilda kertoo. "No se ei pidä paikkaansa, vitun Meeri. Mun tekis niin mieli nirhata se.", Joel kertoo.

"No älä kuitenkaan nirhaa, mieluummin mä haluun sille vaan pitkää kärsimystä, eli vaikka ahistaa mennään sinne sairaalaan ja poliisiasemalle, niin mennään. Kunhan sä lupaat et asiat järjestyy ja pidät musta huolta, ettei ne hullut tee mulle enää mitään. Ja mä mieluusti muutan teidän luokse, jos se on kaksosille ja Joonakselle myös okei.", Matilda sopertaa. "On okei todellakin, te kuulutte asumaan samaan taloon ja Joelin kuuluu saada olla sulle isä vihdoin.", Joonas toteaa ja rullaa luoksemme, jolloin liiskaannumme vain isoon ryhmähaliin ja jäämme siihen. Nyt mä tunnen oloni onnelliseksi...

__________

Sanoja: 1001

❤️