Terror twins ❤️ || JORKO

20

~Joonas~

Halailen sängyssä Joelin kanssa, kun hän päättää pyörähtää päälleni ja alkaa pusutella kasvojani, jotka ovat pian aivan märän tuntuiset. Hyi hemmetti, ällöä. Mut silti jotenkin söpöä. Hetken päästä Joel painaa huulet huulilleni ja suutelemme hellästi, Joelin huulet ovat maailman ihanimman tuntuiset vasten huuliani. Joel liikkuu alemmas ja alkaa suudella kaulaani. Hän löytää herkän kohtani ja alkaa imeä sitä hieman lujempaa, jolloin suustani karkaa pieni muotoinen huokaus. Nostan nopeasti käden suulleni, noloa. Mutta tuo tuntui kyllä aivan helvetin hyvältä, ei siinä. "Joonas älä häpeile, sun ääni oli kiva kuulla. Tiiämpä ainakin et tykkäät kun suutelen sun kaulaa.", Joel toteaa, johon nyökkään. "Mut Joel, älä kiltti jätä fritsuja kuitenkaan?", pyydän varovasti. "Okei, en jätä jos et kerran halua, lupaan sen.", Joel toteaa ja jatkaa kaulani suutelua vielä hetken aikaa, kunnes kierähtää viereeni makaamaan.

Kaipaan hänen läheisyyttään, joten jollain ilveellä saan itseni hiissattua aivan hänen kylkeen kiinni. Joel vetää peiton päällemme ja ottaa minut kainaloonsa. Hän alkaa myös silitellä hiuksiani. Hetken päästä hän kääntyy kyljelleenja painaa suukon huulilleni ja otsalleni, käsien kertyessä tiukasti ympärilleni. Tuijotamme hiljaa toisiamme silmiin, kunnes painumme taas suudelmaan ja sen jälkeen Joel vetää minut vielä enemmän kiinni häneen, jos se on enään edes mahdollista. Ihana Joel, rakastan häntä jo aivan liian paljon. Joel on maailman ihanin ja tottakai komein myös, älkääkä väittäkö vastaan. Okei myös mun lapset on maailman ihanimpia ja myös Pluto, mutta joo.

Lasten huoneesta alkaa kuulua hälinää, eli kaksoset ovat heränneet. Joel nousee ylös ja palaa pian luokseni kantaen sylissä molempia kaksosista. Myös Pluto seuraa perässä ja pian makoilemme kaikki sängyllä. Minä ja Joel vierekkäin, lapset meisän molempien päällä ja Pluto jaloissamme. Ihanaa, meidän pikku perhe. "Jooa ja Epsu, mitä sanositte jos Joel muuttas tänne meidän luo kokonaan?", kysyn. "Too, Toel on itana.", Joacim sanoo. "No mitäs sanotte, jos isi kertoo teille että Joel on isin poikaystävä, eli teillä ois sit tavallaan 2 isiä, eikä äitiä?", kysyn, peläten kaksosten reaktiota. He ovat vasta 2 vuotta, eli eivät kyllä välttämättä tajua edes mitä heille selitin, mutta kuitenkin.

"Ei te mittään taittaa, tu toel on niin itana. Elta oli tamala täiti. Ja iti alvaa mitä?", Joacim sanoo. "No mitä rakas?", kysyn. "Meilän päivätodissa on muutama lapti, toitta toitilla on tatti äitiä ja toitilla tatti itiä ja te on toti tiitti atia. Mä taluun et toel on mun toinen iti, voinko mä tanoo sitä ittätti?", Joacim kysyy. "Tottakai rakas voit ja ihana kuullaan että ei haittaa et teillä ei oo enää äitiä vaan toinen isi.", totean hymyillen. "Tää oot nyt mun ittä.", Joacim sanoo ja halaa Joelia. "Ittä, hali.", Epsukin sanoo ja menee halaamaan Joelia, jonka silmät näyttävät vuotavan kyynelistä.

"Mitti tää ittä ittet?", Joacim kysyy. "Koska mä oon niin onnellinen, kun hyväksytte Mut osaksi teidän perhettä ja sanotte mua iskäksi, ettekä Joeliksi. Se merkitsee mulla ihan tosi paljon, koska mä rakastan ja välitän teistä kaikista niin helvetisti. Ja te kaks ootte vienyt paikan mun sydämestä ja tunnutte aivan kuin mun omilta lapsilta.", Joel sanoo. "Älä itte, ittä ei tätää.", Elisabet sanoo. Hänkin on vihdoin alkanut oppia jopa hieman lauseita, sekin on aivan ihana asia. Se kertoo että kehitys ei ole aivan hirveästi enää jäljessä muita. Pelkäsin sitä joskus tosi paljon. Pelkäsin että Elisabet jää niin paljon jälkeen, että häntä aletaan kiusaamaan. Mutta onneksi nyt vaikuttaa, että hän alkaa saamaan muut kiinni kehityksessä. Se on helpottava asia.

Rakastan lapsiani niin paljon, enkä halua kenekään satuttavan heitä koskaan millään tavalla. Haluan suojella heitä kaikelta pahalta ja ohjata oikeaan suuntaan, vaikka tietysti itse he oman polkunsa löytävät ja koskaan ei voi tietää mihin se johtaa. Lupaan aina olla heidän tukenaan ja pitää heille ovet auki, aivan sama minkä ikäisiä he ovat ja mitä he tekevät. Varmasti tulee vaikeita hetkiä ja jokainen tekee joskus virheitä, mutta minä en tule koskaan hylkäämään heitä ja olen aina valmiina auttamaan heitä. Minun rakkaat lapseni. Katson hymyillen Joelia, joka kietoo toisen käden ympärilleni ja olen taas hänen kainalossaan kunnolla. Lapset tulevat taas paremmin päällemme. Tässä on ihana olla, meidän pieni perhe...

_________

Sanoja: 656

Oli pakko tulla kirijottaa jottain söpöilyä, ku ahisti taas niin palajon joku asia ja kirijottaminen ylleensä auttaa asiaan. Niin autto tälläkin keretaa, ei kyllä täysin, mut ainakin helepotti ahistusta vähän. Ny sit nukkumaan ja toivoon et aamulla on parempi olo. Hyvvää yötä, jos joku tän viel nyt yöllä lukkee ❤️