Uusi tapa rakastaa (Valmis✅️)

Luku 35- Yöseikkailulla

Anton

Johannes oli kysynyt että käykö jos näkisimme tänään yöllä ja tietenkin suostuin. Johannes oli vihjannut johonkin vahvempiin juomiin eli ilmeisesti ryyppäämme. Ainakin jos olin oikein ymmärtänyt, voi hyvin olla, että en ole mutta se ei olisi uutta. Kello näytti kuutta ja tarkoituksena oli mennä yöllä, vielä kun pystyi ja tarkeni. Se taitaa kyllä jäädä tämän vuoden viimeiseksi. Oli luvattu pakkasia jo ensi viikolle joten kaikki linnoittautuu sisälle.

Ainii mulla on redbull sängyn alla, se voi auttaa pitämään hereillä lähtöön asti. Se vierähti sinne aikaisemmin tänään. Makasin sängylläni vatsallani ja yritin saada tölkin käsiini. Missä narniassa se on. Oli pakko mennä lähemmäksi sängyn reunaa jos vaikka ylttyisin siihen. No yltyin tölkkiin mutta tipahdin myös sängyltä kivasti alas. "Ai vittu" kirosin itselleni.

Olin katsonut tunnin tiktokkia ja toipunut sängyltä tippumisesta. Sänkyni ei ole edes korkea ja silti se sattui vitusti. Mihin mä käytän mun ajan jos kello on vartin yli seitsemän ja sovittiin, että näämme kahdelta toista salinakalliolla. Voisin tehdä jotain järkevää mutta se ei ole Antonmaista joten sen idean voi tyrmätä.

Netflix, netflix pitää mut kiireisenä seuraavat neljä ja puoli tuntia. Voin katsoa obx kakkos kauden loppuun. En ainakaan ole aloittanut sarjaa kesällä. (Mummo kävi äsken huoneessa ja sano että meeppäs nukkumaa, vilkasin nopee mun sängyn vieressä olevaa tyhjää redbull tölkkii ja olin sillee joo. En taida ihan eti olla menossa nukkumaa lol.) Avasin läppärini ja kirjauduin netflixiin. Etsin obx:n ja jatkoin katselua.

~

Kello näytti kymmentä vaille kaksitoista. Olin saanut aikani hyvin kulumaan katsellessani netflixiä ja nyt en olisi halunnut lopettaa. Harkitsin jopa sitä, että perun ryyppäysretken ja jään sängyn pohjalle homehtumaan. Sammutin kuitenkin koneen ja puin lämpöisemmin päälle. Etsin mankini avaimet ja otin vielä pipon kaapista. Ehkä näillä varusteilla selviäisi.

Vedin takin päälle ja avasin ulko-oven mahdollisimman hiljaa. Vanhempani olivat jo menneet nukkumaan joten piti olla ekstra varovainen kaikessa mitä tekee. Pääsin asunnosta ulos hiljaa ja suljin oven hitaasti. Juoksin portaita alas koska olisin kohta jo myöhässä, niinkuin aina. En koskaan jättänyt tarpeeksi aikaa ulos hiippailulle.

Käännyin salinkalliolle vievälle lyhyelle tien pätkälle. Näin rakennuksen pihassa tutut jätkät ja hymähdin itselleni. Jätin moponi taas seinän viereen ja laskin kypäräni siihen viereen. "Minuutin myöhässä aijai" Johannes sanoi. "Minuutti sinne tänne" totesin. "No mites äijällä menny" Peetu kysyi. "Ihan hyvin, entä teil" kysyin kohteliaana takaisin. "Hyvin, varsinki ku selvinny koe viikosta" Johannes sanoi.

"Koe viikot paskaa" Peetu ilmaisi mielipiteensä ja olin samaa mieltä. "Eli mikä on homman nimi" kysyin. "Ryypätään hillitysti" Johannes vastasi. "Ja miten aattelit että se tapahtuu" kysyin. "Ei oo niin paljoo juomista" Peetu vastasi Johanneksen puolesta. "Ahaa" totesin. "Mut nyt puheet sikseen ja juodaa" Johannes sanoi ja avasi reppunsa ja heitti sieltä tölkin minulle ja sitten Peetulle.

~

"Tiesihkö että oot aika komeeh" Johannes selitti kännisenä. "Mistä toi nyt tuli" ihmettelin. En itse ollut niin kännissä kuin kaksikko. "Emmäh tiiäh mut se on tottah" Johannes sanoi ja länttäsi kätensä reidelleni vähän liiankin lähelle kriittistä aluetta. "Rauhotu" sanoin ja siirsin hänen kättään pois reideltäni. "Mut enhän mäh oo rauhaton" "Et ookkaa" sanoi, koska en keksinyt mitään muuta sanottavaa.

"Pitäsköhän meijän Johannes lähtee" Peetu sanoi, joka kuulosti vähän selvemmältä. "Selviittekö, voin kyl tulla mukaa" sanoin tuskaiselta näyttävälle Peetulle. "Jos viittit, molemmat kuitenki ihan umpikännissä ollaan" Peetu sanoi vaikka kuulostikin ihan selvälle. "Miten sä kuulostat noin selvältä" kysyin. "En tiiä ittekkään, mutta aamulla en tuu muistamaan mitää se on varma" Peetu totesi naurahtaen.

sanat 574