Uusi tapa rakastaa (Valmis✅️)

Luku 52- Vittu hepreaa

Johannes

Tuijotin koepaperia ja mielessäni pyöri Anton. Kaikki kysymykset vaikuttivat heprealta ja lukeminen oli jäänyt vähiin viettäessäni kaiken ajan Antonin kanssa. En uskon että Antonilla menee yhtään vahvemmin.

Toivon että Antonin vanhemmat ei vedä hirveitä kilareita kun katsovat wilmaa. Ei ole ehkä positiivisin yllätys kun oma poika kusee kaikki koe viikon kokeet. Vilkaisin nopeasti Antonia joka näytti keskittyneeltä ihan kuin hän jotain kuitenkaan ymmärtäisi.

Katsoin kelloa ja odotin että opettaja päästäisi ulos luokasta. Koetta sai kai jäädä tekemään mutta itse olen ollut ainakin valmis 10 minuuttia. Meillä ei edes tänään ollut muuta koulua. Voimme siis viettää iltapäivän Antonilla.

Kävelin luokasta ulos ja istuin lähimmälle penkille odottamaan Antonia. Kaivoin puhelimen repusta ja aloin selaamaan someja läpi. Onnekseni ei tarvinnut odottaa kauaa kunnes Anton käveli luokasta ulos.

"Miten meni" kysyin Antonilta.

"Ei niin hyvin" Anton naurahti.

"Ei mullakaan, vittu hepreaa koko koe... ainki mulle" totesin.

"Lol" Anton hymähti.

"Mennäänkö meille" Anton kysyi.

"Miks ei" sanoin ja nousin penkiltä.

Myöhemmin iltapäivällä

Makasin Antonin vieressä ja selasin ig:tä. Emme olleet tehneet muutaku kuin maanneet. Olin ehdottanut lukemista mutta Anton oli eri mieltä. Hiljaisuuden rikkoi puhelimeni soittoääni.

"Kuka" Anton kysyi ja katsoi puhelimeni näyttöä.

"Veera" vastasin hämmentyneenä. Ei hänellä yleensä ollut tapana soitella.

"Vastaa jo" Anton hoputti.

"Moi" sanoin puhelimeen vastattuani.

"Mhm" mumisin.

"Täh oikeesti" sanoin innostuneena.

"Mitä" Anton kysyi ihmeissään puhelun loputtua.

"Veera sano et..."

sanat 355