(Valmis)
Tarina kertoo kiusatusta, herkästä, epävarmasta ja unelmiaan jahtaavasta tytöstä, jonka kotiolot olivat kamalimmat, mitä pystyi edes kuvitella. Äiti oli kuollut, isä pahoinpiteli ja veli kiusasi niin kotona kuin koulussa. Eikä kukaan tienny...
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Asta ja ihan muutaman sekunnin päästä Viola saapuivat luoksemme. Tajusin tilanteen näyttävän heidän mielestään varmasti todella omituiselta, joten nousin penkiltä ja menin Violan luokse.
"Voidaanko mennä jonnekki?" kysyin hiljaa katsoen tyttöä tuon silmiin. Hän nyökkäsi ja hymyili hieman, sekä vilkaisi kelloaan. Aikaa oli vielä seuraavan tunnin alkuun.
Lähdimme kävelemään toiseen päähän käytävää, kohti ulko-ovea. Hermostutti aivan älyttömästi, jos Viola olisikin minulle vihainen. Ei minulla ollut varaa menettää häntä.
Tarvitsin tuota brunea. "Anteeks, mulla alko ahistaa ihan sikana tunnilla ja löysin sit Juliuksen ja aattelin et se tietäis ooks sä vielä tullu kouluun ja se kyseli kuulumisii ja sit me vaa halattiin-"
"Siru ihan rauhassa, en mä oo sulle mistään vihanen", hän rauhoitteli ja halasi minua tiukasti. Kehoni oli silti ehtinyt miettiä jo useaan kertaan kaikista pahimmat skenaariot.
"Mä en saa happee", kuiskasin puristaen silmäni kiinni. "Kerro mulle viis asiaa jotka sä näät", Viola pyysi silittäen selkääni. Hämmentyneenä avasin silmäni ja aloin katsella ympärilleni.
"Öööh.. sut, portaat, pari ovee, oppilaita, reppuja ja takkeja."
"Hyvä. Neljä asiaa joihin sä voit koskee."
"Sä.. reppu, hiukset.. jaaaa puhelin."
"Sitten kolme asiaa jotka sä voit kuulla."
"Puhe, nauru ja yskiminen."
"Hyvin menee. Kaks asiaa jotka sä voit haistaa."
"Vape ja hajuvesi."
"Totta. Sit vielä yks juttu jonka sä voit maistaa."
"En mä tiiä.."
"No anna mä jeesaan", Viola kuiskasi ja painoi huulensa omiani vasten. Suutelin tyttöä takaisin sydämeni vedellessä kuperkeikkoja.
Olin varma, että oli vain sekunneista kiinni seuraavan tunnin alkaminen. "Eiks sun pitäis mennä jo?" kysyin hänen huuliaan vasten. "Ehkä, mut en mä mee", hän vastasi.
"Et sä voi taas lintsaa", huomautin.
"Asta hoitaa."
"Mitä jos selitätte opelle eri selitykset?"
"Asta näyttää mulle sormilla et minkä selityksen se on antanu. Mä sanon vaa saman."
"No mitkähän on vaihtoehot?"
"T = terkkarilla, p = pommiin nukkuminen, k = kirjoi hakemassa kaapista ja l = lukkarin väärin tulkkaaminen. Vika vähä huono ku ollaan aina Astan kans samassa paikas."
"Toihan on nerokasta."
"Niinpä. Mut mikä rakasta prinsessaani ahdisti aikasemmin?"
Punastuin hänen nimitykselleen. Ja että Viola oli odottanut minun rauhoittuvan, ennen kuin kertoisin mitään. En ehtinyt avata suutani, kun käytävällä joku vihelsi.
