Voinko luvata sulle jotain? /Draco Malfoy

Hermionen valituksia

Y/n pov:

Istuimme Dracon kanssa jälleen sängylläni. Muistin taas sen, kun näin hänen tulevaisuutta. En halua menettää häntä. "Hhhh" Minä huokaisin ja hieroin otsaani. Draco huomasi minun huokailun.

"Y/n rakas mikä on? Oot niin hiljainen ja oot niin lähellä mua. Enkä sano, että et saisi olla mun lähellä." Draco kysyi. Huokaisin uudestaan ja halasin häntä vielä tiukemmin.

"Mä vaan.. en tiedä voinko kertoa.." Sanoin hänelle hermostuneesti. Hän katsoi minua kysyvästi ja huolestuneena.

"Tottakai voit kertoa. Saat kertoa mulle aina, jos sun mieltä painaa jokin." Hän sanoi. Hän on vaan niin ihana ja ymmärtäväinen.

"Okei.. no mä pystyn näkemään tulevaisuuden ja mä.. näin.. sun omaa tulevaisuutta. Sen jälkeen, kun näin sen niin tein nää arvet ranteeseen ja nii. Oo kiltti äläkä suutu tai ala kyselemään siitä en halua sanoa mitä siinä tapahtui." Kerroin hänelle totuuden.

"Siis sä.. näit mun tulevaisuuden? Mitä miten? Ootko sä kunnossa? Miks et oo kertonut aiemmin?" Dracolta vain putkahteli kysymyksiä.

"Ekan kerran mä näin niiden bileiden jälkeen, jos sä siis muistat ne?" Sanoin.

"Joo muistan muistan, tottakai." Hän sanoi.

"Joo niin, näin sun kasvot mun kasvojen kohdalla ihan hetkellisesti. Ja sitten kaaduin siihen maahan." Selitin hänelle. Draco katsoo minua järkyttyneenä.

"Siis mun kasvot sun kasvojen kohdalla? Miten toi on.. mahdollista? Eli sekin on tulevaisuutta?" Draco kysyi.
"Juu on" vastasin.

Draco pov:
Muistan kesken juttelumme, että meillä on lounas nyt. "Kulta, meillä on lounas. Tule nyt mennään suureen saliin." Sanoin hänelle ja olin jo alkamassa raahata häntä sängystään.

"Eiii en tule syömään ei ole nälkä." Hän tiuskaisi minulle.

"Y/n rakas, sä et oo nyt syönyt pitkään aikaan. Mä haluan sut syömään. Mä tiedän se on vaikeaa, mutta edes mun vuoks." Sanoin hänelle anelevasti. Olen niin huolissani hänen syömisistään.

"Mutta kun en-" hän aloitti mutta keskeytin hänet ja vedin ovesta ulos oleskelu huoneen läpi. "Miksiii? en jaksa mennä tonne muitten katteltavaks." Hän selitteli. "Ja väsyttää kamalasti. Draco, kiltti voisinko-" Hän jatkoi.

"Ei, et nyt. Rakas mä haluun nähä sun voivan hyvin. Eli haluun, että sä rupeat syömään. Mä rakastan sua ja se on syy miksi mä nytkin vien sua syömään, okei?" Sanoin hänelle. Hän oli loppu ajan vain hiljaa.

Y/n pov:

Olimme suuren salin ovilla ja sitten kävelimme sisään. Olin kävelemässä pöytään. "Y/n! Sä tulit, mä olin niin huolissaan susta." Hermy kertoi. Istuin pöytään rauhallisesti. Näin kauheat määrät ruokaa ja se ahdisti.

"Miksi sä lähdit silloin luokasta? Rohkelikolta otettiin pois 10 pistettä." Hermy kysyi. Minua ei voinut tupa pisteet vähääkään kiinnostaa.

"Pansy sanoi mulle tosi pahasti. Otti esille sen puheessaan kuraverisyyden ja mun kropan, Dracon vanhemmat ja Dracon. Ai niin ja se sano, että oon huora ja esitän masentunutta paskaa." Sanoin ja hymyilin sarkastisesti. Harry ja Ron, Hermy, Ginny, Fred ja George katsoivat minua järkyttyneenä.

"Siis Pansy on niin rasittava. Tekis mieli lyödä sitä kuonoon samalla tavalla miten tein Malfoylle sillon kolmantena vuonna." Hermy valitti. Katsoin häntä murhaavasti.

"Okei okei anteeks, kun löin Malfoyta." Hermy pyysi anteeksi.

"Joo saat saat" naurahdin. Oltiin hetken jo istuttu, kunnes olin melkein nukahtamaisillaan. Tunsin kuinka joku ravisteli minut hereille juuri, kun olin nukahtamassa.

"Y/n älä nyt täällä nuku" Ginny sanoi. Noustin päätäni ja katsoin luihuisten pöytään ja näin Dracon siellä edelleen. Hän katsoi minua ja osoitti ensin minua ja sitte lautastaan. Hän halusi minun syövän jotain.

Huokaisin ja laitoin kaksi perunaa lautaselleni. Ja laitoin perunan varovaisesti suuhuni. Se oli kovin hankalaa saada se alas.

"Ei herranen aika kattokaa nyt ton kuraverisen syömistä hahah." Pansy nauraa käkätti minulle pöydässään Dracon vieressä.

Kunnes näin, kun Draco kuiskasi jotain Pansylle ja Pansy pyöritteli silmiään. He molemmat nousivat seisomaan ja poistuivat suuresta salista. Olin ihan järkyttynyt, että mitä tämä nyt taas on.

"Draco! Dra-" yritin huutaa hänen peräänsä, mutta hän ei kuullut. "Venatkaa hetki" Sanoin Hermionelle ja muille. Kävelin pois suuresta salista Dracon ja Pansyn perään.

He pysähtyivät ja minä menin nopeaa kulman taa. "Pansy mitä sä oot menny tekemään. Luulis, että jotain kohteliaisuutta löytyis kaverin tyttöystävää kohtaan. Sä et voi puhua siitä noin varsinkaan, kun mä oon lähistöllä. Etkä muutenkaan IKINÄ. Etkö sä tajua paljon tää satuttaa Y/nia. En olis susta uskonu." Draco piti puollusteli minua.

"No mutta eikö se ookin aika lapsellinen ja säälittävä ja vieläpä kuraverinen." Pansy sanoi. Draco otti sauvansa esiin taskusta. Samalla minäkin tulin nurkan takaa esiin.

"Draco ei! Ei toi säälittävä kiusaaja ansaitse sitä." Sanoin.

"Et kai sä oo sun kiusaajan puolella? Y/n älä viitti." Draco sanoi.

"No en tosiaan ole, mutta mielummin jätetään se vaan pelkäämään mitä on vielä tulossa, jos se tekee tai sanoo mulle vielä jotain paskaa." Sanoin Dracolle.

"Hyvä on. Kerran neiti itse pyytää." Hän sanoi. Draco tuli luokseni ja antoi minulle pusun huulilleni.

"Mennään takaisin syömään." Draco sanoi. Lähdimme takaisin ja jätimme Pansyn taaksemme. Kävelimme pöytiin ja jatkoimme syömistä.

*
*
Istumme oleskelu huoneessa ja tulimme kaksi tuntia sitten ennustuksesta.

"Että mä vihaan tota Punurmio ämmää." Hermy valittaa.

"Joo ei vois yhtää ärsyttävämpi olla." Naurahdin punaisella sohvalla.

"Ron mulla on asiaa sulle.." Hermy sanoi. Ron nosti päätään kirjasta.

"Kerro pois" Ron vastasi.

"Hermy on pihkassa suhun!!" Sanoin ennen kun Hermy ehti sanoa.

"Heiii Y/n!!" Hermy sanoi ja löi minulla kirjallaan. Minua väsytti ihan kamalasti ja kello oli jo paljon.

"Mä meen nukkuun mua väsyttää kamalasti. Meettekö tekin?" Sanoin ja kysyin samalla.

"Mä ja Harry ainakin jäädään tänne hetkeksi vielä, sillä huomenna on lauantai eli ei tunteja." Ron vakuutti. Nyökkäsin ja lähdin huoneeseeni.

Vaihdoin jonkun Dracon antaman t-paidan yö paidakseni. Se oli todella iso minulle ja tuoksui ihan hänelle. Olin ihan lumoissani kun nuuhkaisin Dracon paitaa.