Emme tarvi apuasi.

172 3 0
                                    

"Mutta Draco, en halua mennä sinne.." Sanoin hänen kätensä ympärilläni. Kyllä tuo äskeinen pieni riitä oli ihan turha. Enkä halua riidellä ihmisen kanssa ketä rakastan.

"Jos sä meet sinne niin mä voin yrittää keksiä miten saadaan se kaappi toimimaan. Älä huoli. Kaikki menee hyvin. Rakastan sua." Draco sanoi ja silitti selkääni ja antoi pusun kaulalleni.

"Mä haluan tulla sun kanssa." Sanoin.

"Ei, mä yritän itse. Blaise on siellä joten oo sen kanssa, jos Cormac tulee sun luo niin sanot vaa, että lähtee vetää. Oot rohkee. Juhlien jälkeen kerrot mulle miten meni." Draco sanoi.

Haluaisin auttaa Dracoa. Muut ovat niin feikkejä ja esittää, että välittää. En tarkoita isääni. Hän on isäni ja rakastan häntä.

"Hhh okei." Sanoin ja annoin Dracolle pusun.

"Hei! Vielä yks." Draco sanoi, ja annoin hänelle toisen pusun. "Vielä yks." Hän sanoi, ja annoin hänelle pitkän pusun. "Noin kiitos, mutta ehkä vielä yks."

"Hahaha miksi?" Nauroin ja katsoin hänen silmiään.

"Ei sitten, teen sen itse." Hän sanoi ja suuteli minua huulille. Rakastan tuota poikaa koko sydämestäni. Hän on vain mun sydämen toinen puolisko. Ilman sitä toista puolta oon rikki. Yksinäinen. Draco on aina suojellut mua ja välittänyt. Rakastan Dracoa niin äärettömästi, mutta en tiedä miten sen kertoisin. Millä sanoilla? Sanoisinko vaan, että mä rakastan sua äärettömästi. En, en voi sanoa. Se ei tuo sitä esille.

Haluaisin oman perheen. Draco olisi isä tietenkin ja minä äiti. Yksi ihana vaaleahiuksinen lapsi. Ja se pikkuinen menisi Tylypahkaan ihan kuin me. Tuo on unelma.

"Y/n?" Draco kysyi ja hänen kätensä ovat poskillani. Hätkähdin ajatuksistani.

"Mitä?" Kysyin.

"Ootko okei?" Hän kysyi.

"Joo oon, mä vaan ajattelin." Vastasin.

"Aika syvälle menit ajatuksiis. Ei kai mitään kamalaa?" Draco sanoi.

"Ei ei. Päinvastoin." Sanoin ja hymyilin. "Mieti nyt, jos meillä olis perhe! Sellanen pieni pikku blondi tukka. Ääägh." Minä hihkuin. Draco naurahti.

"Äläs nyt. Tässä on vielä aikaa." Draco sanoi.

"Äää et halua lapsia." Minä vinguin dramaattisesti.

"Ei ei ei! Haluan haluan. Sanoin vaan. Juu juu blondi pää on hyvä." Draco sanoi.

"Et yhtä paljon kuin mä selvästikään. Se on mun unelma. Haluan vaan, että me ollaan yhdessä ikuisesti, koska mä rakastan sua." Sanoin.

"Haluan mä. Usko. Mä lupaan, että toi unelma toteutuu. Lupaan. Sä et jää yksin. Kaikki menee hyvin. Mä lupaan. Lopulta kaikki järjestyy ja me ollaan onnellisia. Me asutaan yhdessä ja katsotaan kuinka meidän tuleva lapsi kasvaa. Ja ikuisesti yhdessä onnellisina." Draco sanoi. Kyynel valuu poskelleni ja pyyhin sen pois.

"Yhteinen unelma." Sanoin ja laitoin käteni Dracon poskelle. Draco laittoi myös omansa minun. "Yhteinen unelma." Ja suutelimme.

Voinko luvata sulle jotain? /Draco Malfoy Where stories live. Discover now