Voinko luvata sulle jotain? /Draco Malfoy

Söpöt hiukset sulla.

Istuin luihuisten pöytään Dracon viereen. Pansy istui minua vastapäätä vihaisella ilmeellään.

"Jaaha hei luikku rotta. Oot edelleen kuvioissa. Et sitten oo vielä näköjään tappanut itseäsi, mitä mä kyllä toivon." Pansy kikatti ja hänen vieressään istuva tumma hiuksinen tyttö nauroi myös. Kuka tuo toinen on?

"No mulla oli hyvä tuuri, että en kerennyt tekemään sitä, kun tää enkeli tuli jo mun luo. Sentään kerkesin viiltää ranteet taas auki, että kyllä sun yksi toive kävi toteen. Onnea vaan, ankerias." Minä sanoin itsevarmana ja osoitin Dracoa vierelläni, kun sanoin enkeli.

"Ankerias!? Miten sä kehtaat senkin ämmä! Mä en ole ankerias vaan mä oon se kaunein-" Pansy kirkui ja Blaise keskeytti hänet.

"Ööö et varmaan oo katsonut pitkään aikaan peiliin. Parempi olisi katsoa mahdollisimman pian, ankerias." Blaise sanoi ja minä hymyilin hänelle.

"Niinpä! Varo sanojas. Ai niin älä unohda, että mä kerroin susta Minervalle ja se kerto Dumbledorelle." Draco sanoi naurahtaen.

"Hm! Tule Astoria, noi kolme ei ymmärrä mistään mitään! Mennään jonnekin muualle juoruilemaan noista." Pansy sanoi noustessaan tämän Astorian kanssa ylös.

"Hei hei kullannuput!" Minähuusin heidän perään. Eivät he kuulleet tai eivät vain välittäneet.

"Jes vihdoin!" Minä huudahdin Dracon kanssa.

"Y/n. Viilsitkö sä oikeesti sun ranteet auki?" Blaise kysyi Dracon toiselta puolelta. "Sattuko se?" Blaise lisäsi. Siis onko toi vittu tosissaan?! 'Sattuko se?'

"Vittu saat miettiä sitä sillon, kun meet illalla nukkumaan nalle kainalossas." Minä tiuskaisin. Blaise kohotti kulmiaan.

"Ouuu, Chill girl! En mä mitenkää pahalla tai ehkä.. En tiedä, mutta en nuku minkään nallen kanssa. Luuletko, että oon joku vauva?" Blaise ärähti lopussa.

"En chillaa ennen, kun pidät ton sun rasittavan suusi kiinni. Etkä puhu mun itsetuhoisista teoista. Enään. Ikinä! Selvä ankerias?!" Minä ärähdin. Blaise katsoi minua suu auki.

"Minä ankerias?! En mä ole samanlainen kuin toi pikku Pansy. En ole rasittava! Mä vaan kysyin! Ja en tiiä pidänkö suutani kiinni. Ehkä sitten voin laittaa sen kiinni, kun et oo enään mun silmien edessä. Oot aika kaunis ja sulla on hyvä kroppa." Blaise sanoi. En tiedä mitä sanoa. Paras pysyä hiljaa.. kai..

Minä olen muka kaunis ja hyvä kroppa? En halua kuulla tuota keneltäkään muulta kuin Dracolta. Hän saa sanoa sen, mutta ei kukaan muu. Tarkoitan tuota viimeistä mitä Blaise sanoi.

"Hei bro varo sanojas! Etkö muistanut, että oon tässä?! Vittuako sä mun tytölle flirttailet!" Draco sanoi. Hän katsoi sen jälkeen minua ja otti kädestäni kiinni.

"Tuu Y/n. Mennään pois." Hän sanoi ja minä nyökkäsin. Nousimme ylös ja kävelimme pois Suuresta salista.

"Anteeks Y/n. Mä en tiedä mikä Blaiseä vaivaa. Se varmaan tykkää susta tai jotain. Lupaan, että se ei tuu koskemaan suhun." Draco sanoi.

"No ei se nyt ollut niin iso juttu. Eikä se pysty tulla koskemaan muhun. Kyllä mä osaan suojautua itsekin. Ei sun tarvi murehtia tästä." Minä sanoin. Draco vain hymähti.

Olemme pian jo luihuisten oleskelu huoneessa. Draco on ollut kovin hiljaa nyt hetken. En tiedä miksi, mutta ehkä minä vain yliajattelen. Okei kyllä mä yliajattelen. Oon tyhmä.

Pääsimme vihdoin Dracon huoneeseen. Vihdoin hiljaisuus ja rauha ainakin hetkeksi. Kävelin peilin eteen ja näin, että toinen korvakoruni on poissa. Se on varmaan pudonnut.

"Vittu." Minä sanoin. Draco meni sängylleen ja otti jonkun kirjan käteensä varmaankin liemi kirjan. En nähnyt oikein kunnolla.

"Noh mitäs?" Draco kysyi.

"Mun toinen korvis on pudonnut johonkin." Minä sanoin.

"Kyllä se löytyy ja ei se nyt ole varmaan niinkään tärkeä onneksi." Hän sanoi.

"No joo ei se nyt ollut edes tärkeä. En mä sitä tuu löytää täältä. Etkö tajuu, että Tylypahka on iso linna?" Minä naurahdin.

"Hah en mikään tyhmä ole. Mä vaan aattelin, että se helpottais sun oloa." Hän sanoi.

"No en mä nyt edes oo surullinen." Minä sanoin.

"Ai etkö oo surullinen? Kerrankin sä et ole. Mikäs sut tekee iloiseksi tai pikemminkin kuka?" Draco kysyi ja hymyili itsekseen. No voi just.

"Taitaa olla yks sellanen luihuis poika. Et sä sitä oikein tunne sitä. Se on tosi söpö." Mä sanoin ja käännyin peilistä päin katsomaan Dracoa.

"Ai. Kuka se on?!" Draco katsoi hämmentyneenä. "Tunnen kyllä kaikki mun tuvasta." Hän lisäsi. Minä naurahdin.

"Super komea. Söpö. Pitkä. Ehkä vähän ilkeä muille, mutta ei mulle. Ylisuojeleva. Hyvä halaamaan ja-" Minä kuvailin.

"Kuka tää on?! Kerro nyt heti!" Draco ärähti. Minä vain hymyilin. "Mikä huvittaa?" Hän kysyi vielä.

"Ugh hölmö." Minä sanoin ja menin Dracon luokse ja suutelin tätä. "Oot aika hyvä halaamaan." Mä sanoin.

"Oonko? En mä ketään muita halaile, kun sua." Draco sanoi.

"Oot myös tosi söpö ja komea." Mä jatkoin.

"Mitä oon sanonut tosta söpön sanomisesta!" Draco sanoi mukamas vihaisena.

"Oot pitkä, ylisuojeleva ja oot vähän töykee muille, mutta onneks et mulle." Mä sanoin ja pörrötin hänen hiuksiaan. Nyt ne ovat sotkuiset, kun ne yleensä ovat hienosti laitetut.

"En oo koskaan töykee se on vaan itse puollustusta. Ja sun puollustamista. En mä sulle ilkee olisi." Draco sanoi. "Tiedän, että oon ylisuojeleva. En mä halua, että suhun kosketaan. Koska. Oot. Mun." Draco lisäsi.

"Oot sanonut ton joku miljoona kertaa. Millon lopetat? Söpöt hiukset sulla." Minä kysyin naurahtaen.

"En koskaan. Nyt hiljaa." Hän tiuskaisi.