Voinko luvata sulle jotain? /Draco Malfoy

kaikki muistot murskattu..

On ilta, iltahämärä. Tänään Draco tappaa Dumbledoren. En tiedä mitä tästä tulee. Tässähän voi käydä vaikka mitä. Mitä jos Potter tulee ja.. okei no niin.

Olemme Dracon kanssa huoneessamme. Draco on vessassa peilin edessä katsoo itseään. Hänestä tuntuu pahalta.

Nousen sängyltä ja menen hänen luokse vessaan. Laitan käteni hänen vyötärön ympärille takaapäin. Hän on minua paljon pitempi.

"Draco.." Minä huokaisin. Häneltä valui kyynel, mutta pyyhkäisi sen pois.

"Mm?" Hän mumisi.

"Mä rakastan sua. Sä pystyt tähän. Mä oon sun kanssa. Tehään tää yhdessä. Me mennään tarvehuoneeseen, ja päästetään ne tänne. Mennään tähti torniin ja sä teet sen.." sanoin ja suutelin hänen olkapäätä.

"Jooh.." Hän huokaisi.

"Heii.." Minä sanoin ja käänsin hänet minua päin. "Me pärjätään kyllä.. me pystytään tähän."

"Mitä jos tapahtuu oikeasti jotain?" Hän kysyi hermostunut ilme kasvoillaan. Suutelin häntä.

"Ei tapahdu. No niin tuu, rakas." Sanoin ja otin hänen kädestään kiinni. Tulimme ulos huoneestamme. Kävelimme oleskelu huoneen läpi ulos.

Draco veti sen saman punavalkoisen viltin häivytyskaapin päältä pois. Hän katsoi sitä kaappia hetken ja mutisi jotain. Kaapin ovi aukesi. Minä ja Draco astuimme askelia taakse. Kaapista alkoi tulla mustaa savua eli kuolonsyöjät tulevat.

"Tule." Draco sanoi ja otti kädestäni kiinni. Juoksimme pois tarvehuoneesta, ja suuntaamme kohti tähti tornia.

Juoksimme, ja vihdoin pääsimme ylös. Dumbledore seisoo paikallaan, kun tuuli liehuttaa hänen pitkiä harmaita hiuksiaan ja "kaapunsa" helmaa.

"Karkotaseet!" Draco huusi. Kävelimme eteenpäin, Draco sauva osoittaen Dumbledorea. Dumbledore huomasi meidät.

"Iltaa, Draco ja.. Y/n." Hän sanoi. Me kävelimme keskelle tornia. Katsoin ympärillemme, jotta olisimme kolmistaan. Näin toisen luudan nurkassa.

"Kenen kanssa oot täällä?" Kysyin.

"Samaa voisin kysyä teiltä kahdelta. Toimitteko kaksin?" Dumbledore kysyi.

"Emme, meillä on taustatuki. Kuolonsyöjät. He ovat koulussasi." Draco vastasi Dumbledorelle.

"Mhm." Hän hymähti. "Te keksitte siis keinonne, päästää heidät tänne."

"Joo.. Ihan sun edessäs etkä huomannut mitään." Sanoin.

"Nerokasta." Hän sanoi. "Anteeksi vain.. missä he ovat? Teillä ei ole edes suojaa."

"Tappelevat tuolla alhaalla vahtijoidesi kanssa. He tulee kohta.. Meidän piti tulla ensin. Mun pitää suorittaa mun tehtävä." Draco sanoi. Katsoin häntä ja nielin itkuani kurkustani koko ajan uudelleen.

"Miksi Y/n sitten on täällä kanssasi? Suorita se tehtäväsi, poika." Dumbledore kysyi.

"Mun pitää.. varmistaa." Sanoin ja menin lähemmäksi Dracoa.

"Y/n.." Dumbledore huokaisi. "Miksi sinä teet tätä? Tyttö-kulta.. et ole kuin he. Muutama vuosi sitten olit vielä kiltti tyttö. Älä mene mukaan tälläiseen.."

"Mun täytyy. Ymmärrätkö? Mä valitsin itse tekeväni näin. Näin on parempi.. olla isän ja Dracon kanssa.." Sanoin hänelle.

"Draco.. et ole mikään tappaja. Tiedän sen." Dumbledore höpisi edelleen rauhallisena.

"Mistä sä sen muka tiedät? Niin juuri.. kun et tiedä! Et tiedä kuka mä oon." Draco sanoi. "Et tiedä, mitä mä pystyn tekemään. Etkä tiedä, mitä tein!"

"Voi Draco, tiedän minä, tiedän tiedän." Hän sanoi lempeästi. Kuulen tappelun ääniä alhaalta. Lyöntejä, kolahduksia ja loitsuja.

"Y/n.. melkein tapoit Katien, ja Harry luuli poikaystäväsi tekevän sen. Draco.. sinä myös.. tapoit melkein Ronin. Olet vuoden varrella yrittänyt tappaa minutkin. Et ole pystynyt."

"Nyt pystyn-"

"Draco, yrityksesi ovat olleet hieman vaisuja." Dumbledore jatkoi.

"Oon suunnitellut tätä koko vuoden. Mut käskettiin. Tänään se käy toteen, vanha ukko!" Draco sanoi. Hän on surun vallassa.

"Miten saitte heidät tänne?" Dumbledore kysyi. Draco pysyi hiljaa. "Selvä sitten.. olette pelokkaita, kun he eivät ole mukananne."

"Vale!" Sanoin. "Sun pitäisi pelätä!"

Dumbledore hymyili vaisusti ja pudisteli päätään. Draco alkoi laskemaan sauvaansa. Katsoin häntä huolestuneena.

"Jos teistä kumpikaan aikoisi tappaa minut, olisitte tehnyt sen heti, samalla kun, sinä Draco, riisuit aseeni-"

"Ei ole vaihtoehtoja!" Draco sanoi kalpeana. "Mun on pakko tappaa sut! Se tappaa mun koko perheen!" Dracon sauvakäsi tärisi.

Kuluu nopeita askelia ja tömistelyä portaista. Neljä kuolonsyöjää tulivat paikalle.

Amikus(kuolonsyöjä) hihitti ilkeästi ja voitonriemuisesti. "Dumbledorella ei ole sauvaansa! Hienoa työtä, te kaksi!"

"Hei vain Amikus" Dumbledore sanoi.

"Tee se, Draco!" Fenrir sanoi käheällä äänellään.

"Voi poika-kulta-" Dumbledore sanoi lempeällä äänellään, mutta se keskeytyi.

"Draco! Tapa jo!" Huusi Bella minun takanani. Dracon käsi tärisi kamalasti. Tämä näyttää pahalta tällä hetkellä.

Yhtäkkiä isäni pamauttaa oven auki ja kävelee minun viereeni.

"Poika ei taida pystyä-"

Hän siirsi minut taaemmas pois Dracon viereltä. Sitten hän kumminkin siirsi myös Dracon minun luokse. Hän otti kädestäni kiinni ja puristi sitä kovaa. Hän antoi todella hellän ja pienen pusun hiuksiini.

Isäni seisoi hetken katsoen Dumbledorea. "Severus minä pyydän.."

"Avada kedavra!" Isän sauvasta tuli vihreä valo ja se osui Dumbledoreen. Hän kaatui pois tornista ilmaan.

"Pois täältä nopeasti!" Isä sanoi ja tuli minun ja Dracon eteen. "Draco, mene Y/n:in kanssa edeltä!" Hän sanoi, ja Otti meitä niskasta kiinni ja veti meidät portaisiin. Muut tulivat perässä. Juoksimme nopeasti portaita alas pitäen käsistämme kiinni.

Potter tuli perässämme, mutta Fenrir meni hänen kimppuunsa.

"Kangistumis tyystilys!"

Fenrir lyyhistyi Potterin päälle, hän siirsi Fenririn hänen päältään. Hän juoksi perässämme, mutta kompuroi verisellä lattialla. Hän jäi nähdessään Ginnyn taistelevan kuolonsyöjän kanssa. Saamme etumatkaa.

Killan jäseniä vain tupsahti eteemme ja taaksemme. Käytimme loitsuja.

"Kangistumis tyystilys!" Huusin ja osoitin yhtä killan jäsentä paikallani. Hän kaatui maahan. Draco otti minut nopeaa muiden mukaan.

Pääsimme nurmi alueelle kohti Hagridin mökkiä. Kävelimme sen läpi mökille. Potter juoksi mökille meidän perässämme taistelle kuolonsyöjien kanssa.

"Sytyjo!" Bella huusi ja Hagridin mökki paloi. Hän hyppi iloisena riemusta ja kikatti.

"Y/n, Draco juoskaa! Draco pidä hänestä huolta!" Isä huusi ja kääntyi meihin. Juoksimme nopeaa pois mökiltä. Taivaalla näkyi pimeä piirto.

Kävelimme verisiä käytäviä pitkin Suureen saliin. Bella meni pöytien päälle sotkemaan ja rikkomaan astiat. Minä ja Draco seisoimme paikoillamme. Kova tuuli tuli kasvoillemme. Katsoin Dracoa, hän itki ja katsoi miten kaikki tuhoutuu. Kaikki muistot täältä, ekalta vuodelta, toiselta, kolmannelta, neljänneltä, viidenneltä ja tämä vuosi. Poissa, murskattu.

Halaan Dracoa kyyneleet silmissä. Hän minua. Halaamme jonkin, kunnes Bella tulee luoksemme ja sanoo: "Lopettakaa tuollainen ja tulkaa! Ei ole paljoa aikaa!"

Irtauduimme toisistamme ja juoksimme muiden kuolonsyöjien mukana pois linnasta..