Y/n pov:
Kun Fred ja George olivat lähteneet hytissämme oli pitkään todella hiljaista toki junan äänet kuuluivat kun se kolisi raiteisiin.Draco oli mennyt vähän kauemmaksi minusta ja nyt vaan katsoin häntä. Draco näytti hyvin mietteliäältä ja samaan aikaan vähän nolostuneelta luulisin syyksi sen kun Fred ja George avasin hyttimme oven niin yllättäen.
Katson edelleen Dracoa kunnes hän kääntää katseensa minuun ja katson nopeasti muualle.
"Mä tiedän että katoit mua." Draco sanoi ja naurahti.
Jälleen hytissämme oli todella hiljaista.
Kumpikaan ei puhunut kummallekaan mitään, kunnes kuului kuulutus. "On aika pukea kaavut päällenne, oppilaat. Menkää pieniin vessakoppeihin yksi kerrallaan. Kiitos." Katsoimme toisiamme Dracon kanssa ja otimme kaapumme mukaan ja lähdettiin vessakopeille.
Draco katosi jonnekin, ehkä hän löysi jo kopin? Minä vielä kiertelin etsien tyhjää koppia. Yksi ovi oli auki joten oletin sen tyhjäksi.
"Hei mitä vit- Ulos!" Kuului jonkun pojan huuto. Suljin oven nopeaa kiinni ja jatkoin etsintää. Tämä sama kävi ehkä miljoona kertaa. Eikö nuo osaa lukita ovea?
Löysin taas yhden kopin, jonka ovi oli auki. Jos tämä olisi tyhjä? Avaan oven ja.. paidaton Draco. Voi jestas. Eikä. Siinä minä vain seison ja töllään Dracoa, kunnes hän huomaa minut peilin kautta ja kääntyy.
"Mitä hittoa, Y/n!" Hän huudahti. Minä suljin oven nopeaa. Seisoin siinä hetken paikallani järkyttyneenä. Ei olisi pitänyt nähdä tuota. Mitä juuri tapahtui? Okei sen tiedän, että hän on kuuma. Tai siis eihän ole! Mitä? Ei! Eikä ole!
Nyt Draco avasi kopin oven ja katsoi minua sen vieressä. Hän pyöritti silmiään ja käveli pois. No niin kiva, hienosti meni tämä. Minä menin kopin sisään ja vaihdoin kaapuni.
Avasin hytin oven ja täällähän Draco olikin. No tietenkin, mutta olisihan hän voinut vaihtaa tuon.. äskeisen jälkeen. Istuin penkille ja vilkaisin Dracoa. Hän oli ihan hiljaa ja ei katsonut minua. Voi ei.
"Anteeks Draco. Ei mun ollu tarkotus. Mä vaan yritin etsiä tyhjää koppia. Se oli ihan täys vahinko. Voisitko sä mitenkään antaa anteeksi?" Minä pahoittelin. Hän käänsi katseensa minuun.
"Sä jäit katsomaan etkä sulkenut sitä ovea heti. Olisit antanut jotain yksityisyyttä!" Hän sanoi katsoen jalkojaan.
"Mä tiedän, mutta kun mä vaan.. en pystynyt jotenkin-" kerroin, mutta Draco keskeytti minut.
"Et pystynyt olla katsomatta, joo tiedetään. Oonko mä joku sun lemmikki?" Hän kysyi.
"Hä? Et ole. Okei mä myönnän! Sä näytit niin hyvälle joten siks mä vaan katoin sua niin kauan ja.." Kerroin nopeaa ja vedin henkeä välissä. "... Mä vaan oon pahoillani. Anteeks jos mä nyt aiheutin sulle jonkun trauman tai jotain."
Hän katsoi minua hetken, kunnes hän halasi minua. "Ei se mitää. Sentään maisemat oli mieluiset." Hän sanoi, ja sai läpsyn poskelleen.
Hän katsoi minua hetken, kunnes HÄNEN HUULET OLI MINUN HUULILLANI. Tämä tuli ehkä vähän liian nopeaa. En tiedä. Minä vetäydyin pois suudelmasta.
Oven suunnalta kuului pieni tirskahdus.
Käännyin katsomaan kuka siellä oli. Fred ja George! Nousin ylös seisomaan vihaisesti ja katsoin heitä vihaisesti. "Fred ja George ihan oikeasti! Mikä ongelma teillä on? Kauanko te ootte ollut siinä?"
"No hei vaan, Y/n. Aika kauan. Ainakin niin kauan, kun se suudelma kesti. Eipä mitään ongelmia ole ollut lähi aikoina." George vastasi olkapäitään kohauttaen virne kasvoillaan. Jos joskus niin nyt minun tekee mieli pamauttaa nuota kahta pannulla päähän.
"Että mä sanon! Ihmekään kun kaikki rehtorit vihaa teitä kahta Tylypahkassa." Sanoin. He katsoivat toisiaan ja takaisin minua.
"Hah, eihän vihaa. Ei ne voi. Me vaan pidetään hauskaa ja tehdään asioita mitä muut eivät uskalla." He sanoivat yhtä aikaa.
"Ettekä te edes nähneet mitään suudelmaa. Ei sellasta ollut! Te näitte harhoja." Minä sanoin.
"Vain niin! Älä valehtele. Mä näin, kun Malfoy halasi sua ja sen jälkeen pussasi sua. En oo sokea." Fred sanoi.
"En valehtele." Yritin uskotella.
"No jaa. Malfoy, mä toivon, että Y/n on turvassa sun käsissäs. Älkää menkö liian nopeaa tahtia." George sanoi Dracolle ja vinkkasi silmää. Draco naurahti hieman.
"Nyt te kaksi menette ulos!" Sanoin kaksosille ja ohjasin heidät takaisin käytävälle. Suljin hytin oven.
Katsoin nyt Dracoa ja väläytin super nopean hymyn. Istuin penkille.
"Öö tuota.. mua ei haittaa se suudelma. Mä tykkäsin siitä, mutta tää oli ehkä vähän nopeaa tai jotain. Ymmärrätkö?" Sanoin Dracolle. Hän nyökkäsi hitaasti päätään.
"Joo ymmärrän. Mä vaan ajattelin jotenkin.. en mä tiiä. En mä ajatellut mitään. En mä koskaan ajattele oikein." Hän sanoi allapäin. Lähdin juoksujalkaa kysymään junan kuljettajalta koska ollaan perillä. Hän sanoi että enään viisi minuuttia.
"Oppilaat, Tylypahkaan on matkaa enään viisi minuuttia, joten alkakaa valmistautua." Kuljettaja kuulutti. Menin hyttiin ja katsoimme toisiamme Dracon kanssa vähän aikaa.
"olemme saapuneet Tylypahkan asemalle. Poistukaa rauhallisesti ulos junasta, hyvää lukuvuotta kaikille." Kuulutus kuului.
"Joo, tosi hyvää lukuvuotta vaa mulle." Sanoin hiiren hiljaa itselleni sarkastisesti.
"Sanoitko jotain, y/n?" Draco kysyi.
"Eeen sanonut." Vastasin.
Kaikki poistui junasta innoissaan odottaen uutta lukuvuotta varsinkin 1 luokkalaiset.
VOUS LISEZ
Voinko luvata sulle jotain? /Draco Malfoy
Fanfiction2023 vuoden minä sanoisi ei. Älä lue. Y/n törmää puhdasveriseen platinan blondiin poikaan kun hänellä on kiire junaan. Junassa kuitenkin ehtii jo tapahtua paljon. Lopulta kuitenkin tarina kääntyy onnelliseen loppuun vai päättyykö? Voiko kaksi rakast...