Prinsessa hädässä

228 1 0
                                    

Y/n nk
Olin juuri vetänyt välit lähimpiin ystäviini. Minulla on enään vain Pansy, Cedric, Fred, George ja Draco. En ole puhunut Dracon kanssa hetkeen.

Olen murtumaisillani. Tarvin hänen olkapäätä juuri nyt kovasti. Itken kirjastossa kirjahyllyjen välissä. Haluan hänet tänne, mutta hän varmaan syö iloisena aamiaista kavereidensa kanssa Suuressa salissa. Elämä on kovin vaikeaa.

Tällä hetkellä olen väsynyt, masentunut, surullinen, voimaton ja niin edespäin. Istun lattialla nojaten kirjahyllyyn. Kuulen askelia, kuka se mahtaisi olla. Näen Cedricin tulevan luokseni.

"Mikä sulle tuli tuolla?" Cedric kysyi vieressäni. Kyyneleitä valui pitkin poskeani.

"Raivarit. Tarvin tällä hetkellä vain Dracon. Jos vain viittisit?" Vastasin Cedricille. Hän nyökkäsi.

"Joo mä voin mennä hakemaan sen sun blondi pään. Pysy täällä!" Cedric suostui. Hän lähti luotani. Itkin hetken, kunnes kuulin taas askelia. Näin jään harmaat silmät tuijottamassa minua. Poika kävelee luokseni.

"Anteeks.. mä en ajatellut. Mä vaan olin shokissa. Ei olis pitänyt lähteä, olin tyhmä. Anna anteeks mä rakastan sua." Änkytin Dracolle.

Draco ei sanonut sanaakaan. Ei. Ei kai hän oikeasti aio erota. Ei. Hän katsoo minun itkuisiin silmiin ja laittoi kätensä poskilleni.

"Kerro mulle. Mitä tapahtui?" Draco kysyi. Nielaisin.

"Mä näin kai unta, jossa tulin kuolonsyöjien luokse. Kaikki kutsui mua Grangeriks, että sä et tietäis sen olevan minä. Sun isä pakotti sut tappamaan mut, mutta se sano 'TAPA GRANGER' Ja sä et tiennyt sen olevan minä. Sä tulit mun luokse ja osoitit sauvalla sanoit, että 'mulla ei oo muita vaihtoehtoja.' " Kerroin.

Draco katsoi minua järkyttyneenä. "Mä en ikinä tekisi noin, mä lupaan." Draco sanoi.

"Mmm." Vastasin. Draco katsoi minua huolissaan.

"Mitä?" Draco kysyi.

"Mulla on enään vaan sinä, Pansy, Cedric ja Fred & George. Etkö kuullut, kun raivosin?" Kysyin Dracolta hämmästyneenä.

"Kuulin. Miksi sä niin raivosit? Ja ei kai se vaan oo totta, että Potter on ihastunut suhun?" Draco katsoi minua vakavana. Minä nielaisin.

"Joo se sano mulle-" Kerkesin sanoa.

"MITÄ SÄ VASTASIT SILLE?" Draco kysyi nopeaa.

"Vastasin, että en tykkää siitä sillä tavalla. Sen jälkeen se rupes taas puhuu paskaa susta. Aina, kun otin sut esille mun puheessa niin ne rupes puhuu paskaa. Harry sanoi myös mulle siellä aamiaisella, että sä voisit vaikka pettää mua Pansyn kanssa ja miks oon teidän luihuisten kanssa. Ja kaikkien niitten paska sanojen takia vedin välit." Minä valitin Harrysta.

Minua oikeasti hermostuttaa Harry, Ron, Hermione ja ginny. He vain valittavat kuinka olen huonossa suhteessa. Draco muka huono poikaystävä? HAH puhuvat paskaa. Eivät edes tunne koko ihmistä kunnolla. Tarkoitan luonnetta.

"Äh tekis mieli tuhota se säälittävä Potter. Mun suhteista ei puhuta paskaa. Eikä varsinkaan susta." Draco sanoi. Nyt kuulin ensimmäisen kerran Dracon sanovan jotain tuollaista Harrysta kahden kesken.

"Mmm" vastasin. "Mitä?" Draco kysyi.

"Cedric kertoi mulle kaikenlaista mitä meistä on puhuttu. Se ottaa meidän jutun hyvin. Varmaan huomasit." Sanoin Dracolle.

"Joo. Diggory tuli mun luokse ja sanoi, että 'Hei Draco! Tuolla olis prinsessa hädässä kirjastossa, joka kaipaa prinssiään olkapääksi.' tai jotain yhtä vastaavaa." Draco naurahti. Minä naurahdin.

"Mutta mennäänkö me sinne tansseihin parina?" Kysyin häneltä. Draco katsoo edelleen minua.

"Tottakai. En mä nyt minkään opettajankaan kanssa halua mennä." Draco naurahti. Minäkin nauroin. Katsoin kelloa. TUNTIMME!

"Draco meidän pitäs mennä Minervan tunnille niinku nyt!" Varoitin.

Nousimme ylös otimme käsistämme kiinni. Juoksimme luokkaan niin nopeaa, kuin pystyimme. Istuimme Pansyn viereen. Pansy katsoi meitä ja hymyili. Hän ei ole enään yhtään mustasukkainen Dracosta.

Katsoin Harryyn ja muihin. Harry katsoi meitä piinaavalla katseella. Näytin keski sormea, jolloin hän lopetti tuijottamisen.


Minerva ei ole tullut luokkaan vielä. Hän on myöhässä. Minä venytän käsiäni nostan ne ylöspäin kohti kattoa.

Draco laittaa kätensä kainaloihini ja alkaa kutittamaan. Minä vain kikatan ja kaikki katsovat meitä.

"Draco ei! Senkin! Tää muuten vielä kostetaan!" Minä sain jotain sanottua nauruni seasta.

Pansy pidätteli naurua vieressämme. Harry katsoi meitä mustasukkaisena ja pyöritti silmiään. Vihdoin Draco lopetti.

Minerva käveli ripeää luokkaan. "Anteeksi myöhästymiseni. Oli pieniä ongelmia. Mutta nyt kirjoittakaa essee siitä miten ihminen muutetaan eläimeksi. Ja millä loitsulla sen saa aikaan. Jos ette saa sitä valmiiksi tällä tunnilla, palautatte sen viimeistään keskiviikkona. Muistakaa hiljaisuus." Minerva kertoi.

Kuulin Harryn sanovan "Katso nyt noita kahta." Jonka jälkeen hän katsoi minua. Minä mulkaisin häneen.

Aloin kirjoittaa esseetä, mutta huomasin Dracon käden minun käteni vierellä. Nostin käteni hänen kätensä päälle ja puristin. Hän katsoi minua ja hymyili. Hymyilin hänelle takaisin, kunnes hän jatkoi kirjoittamista.

Pidimme koko tunnin Dracon kanssa käsistä kiinni. Se oli ihanaa. Nyt kävelemme ulos, jossa on tauko ennen seuraavaa tuntia, joka on Lipetitin tunti.

Olemme päässeet ulos Dracon ja Pansyn kanssa menemme puun luokse seisoskelemaan. Koska mitäs muutakaan me tehtäisiin. Juttelemme puulla niitä ja näitä.

"Muuten ennen tansseja on joku telttaretki, jossa nukutaan parin kanssa samassa teltassa. Teille ei ole ainakaan mikään ongelma tuo teltan jakaminen." Pansy kertoi ja naurahti. Katsoin Dracoa hymyillen.

"Joo eihän nyt tokikaan ole." Draco sanoi vinkaten minulle hymyillen. Pansy katsoi minuun päin vakavana. Minä katsoin taakseni. Se oli Hermione.

"Sinä! Sinä olit ennen aina meidän kanssa. Olimme ystäviä! Nyt ei enään, koska sinä olet noiden hirviöiden kanssa. Etkö sinä ymmärrä keiden kanssa hengailet? Luulin sinua hyväksi ihmiseksi ja rohkelikoksi, mutta ei nyt esität olevasi kuin joku huomionhakuinen luihuinen. Olet varmaan oppinut nuokin heiltä." Hän sanoi ja osoitti Dracoa ja Pansya.

"Kuules neiti kaikkitietävä Hermione. Tällä hetkellä minulla on ystäviä, jotka tuntuvat aidoilta. Jotka eivät hauku parisuhdettani huonoksi ja vääräksi. En tahdo ystäviä, jotka eivät hyväksy kenen kanssa hengailen. Ja kerro Harrylle, että lopettaa kyttäämisen. Se on ärsyttävää." Sanoin Hermionelle. Hermione lähti kävelemään pois.

"Ugh" minä ärähdin. Draco halasi minua. " 'Aidot ystävät' " Hän sanoi kuiskaten. Minä n Halasimme kauan se tuntui hyvälle. Draco tuoksui hyvälle niin kuin aina.

Vetäydyimme halistamme. Tänään kaikki tunnit ovat luihuisten kanssa ja olen iloinen asiasta. Nyt on aika mennä seuraavalle tunnille. Kävelemme käytävia pitkin luokkaan.

17 luku <33

Voinko luvata sulle jotain? /Draco Malfoy Where stories live. Discover now