Voinko luvata sulle jotain? /Draco Malfoy

Malfoy Kartano

Kesäloma meni nopeasti ohitse. Eikä tapahtunut kauheasti mitään erikoista. Olin isäni kanssa, ja myös Dracon luona.

Luciusta ei kauheasti näytä kiinnostavan minun ja Dracon asia enään. Narcissa taas on mukava ja kiltti, hän juttelee minulle ollessani heidän luona. Luciuskin joskus sanoo vähän jotain.

On ilta ja tuulee. Kävelemme isäni kanssa kohti Malfoy kartanoa. Hän avaa ison tutun portin sauvallaan ja kävelen siitä sisään. Hän lukitsee portin ja kävelee perässäni sisään kartanoon.

Tulimme huoneeseen, jossa oli kaikki muutkin kuolonsyöjät. Huone on hämärä. Katosta roikkui nainen. Näen selvästi, että häntä on pahoinpidelty. Noh mehän olemme kuolonsyöjiä. Täällä me syömme Dracon kanssa usein. Kaikki vilkaisivat meihin. Draco istui isänsä ja äitinsä kanssa.

"Severus.. Y/n.. aloin jo huolestua, että eksyitte. Tulkaa.. pidimme teille paikkaa." Voldemort sanoi, ja osoitti kädellään meille paikkaa. Kävelimme sinne ja istuimme tuoleille. "Uutiset ovat, joihin voin luottaa?"

"Se tulee tapahtumaan seuraavana lauantai iltana.." isäni vastasi jotain, mutta en kuullut enempää, kun jäin katselemaan sormuksiani sormissani. Minulla on se yksi sormus sormessani, minkä Draco antoi minulle joskus. En muista koska, mutta se on kaunis. Tunnen Dracon silmät minussa, mutta en aio katsoa häneen.

"Isä.. voinko lähteä tästä pois?" Kuiskasin hänelle mahdollisimman hiljaa.

"Ei nyt.. tämän jälkeen voit." Hän kuiskasi minulle takaisin.

"Onko siellä jotakin tärkeitä asioita, joita voisi kertoa myös muillekin, Severus?" Voldemort kysyi katsoen meitä kahta.

"Ei, herrani." Isä vastasi. (En muista sanooko ne "herrani" mutta mä nyt laitan noin.)

"Selvä.. toivon, että voin luottaa vastaukseesi, Severus. Mutta.. tiedättekö, missä talossa Harry Potter voisi olla?" Voldemort kysyi.

"Jonkun killan jäsenen, luulisin." Isä vastasi. Minä katsoin taas sormuksiani.

꧁☠︎︎꧂

Kokous kesti aika kauan. Minulle ja Dracolle tuli katsekontakteja monta kertaa. Voldemort kyseli minultakin jotain Potterista, ja tottakai vastasin.

Draco soittaa minulle huoneessaan olevaa pianoa. Hän on hyvä soittamaan enkä ole edes tiennyt. Hän soittaa sillä jästi musiikkia fairytale - Alexander Rybak

Hän lopetti soittamisen ja käänsi katseensa minuun. "Mitä pidit?" Hän kysyi.

"Sä oot niin taitava. Mä en osaisi." Vastasin, ja nousin ylös hänen sängyltään. Kävelin hänen luokse.

"Sitten mun pitää opettaa sua." Hän sanoi, ja nousi penkiltä ylös ja näytti kädellään istu siihen.

"Mutta ei siitä tuu yhtään mitään. En mä opi." Minä valitin. Draco pyöritti silmiään ja istutti minut penkille, ja meni taakseni.

"No niin.." Hän sanoi ja otti käsistäni kiinni ja laittoi ne pianolle. Hän aloitti painelemaan sormiani pianon koskettimiin.

"Sulla on kylmät kädet." Sanoin. Hän naurahti.

"Tiedän."

"Täähän kuulostaa ihan samalta, kun se sun soittama." Sanoin.

"Ehkä se kuulostaa, koska mähän tätä soitan periaatteessa.."

"Hei! Älä pilaa kaunista hetkeä, kun mä soitan pianoa." Sanoin.

Tällä hetkellä muut kuolonsyöjät ovat sabotoimassa Potterin porukkaa, kun he ovat lentämässä Weasleyjen luo. Minä ja Draco olemme hänen äitinsä kanssa täällä Malfoy kartanossa.

"Haluatko yrittää nyt ite?" Draco kysyi.

"En, sä saat auttaa vielä." Vastasin hänelle. Hän naurahti.

"Sä osaisit nyt kyllä itsekin jo-"

"Älä yritäkään vaihtaa mun mielipidettä. Sä pidät ne sun kätes siinä ja autat." Sanoin.

"En kyllä tiedä, mitä auttamista tässä on jos opit sen jo, mutta okei." Hän sanoi. Toi on joskus vähän titi tyy titi tyy.

"Koska ne on sun kädet." Vastasin. Oveen koputetaan ja se aukaistaan. Käännämme katseemme ovelle. Cissy.

"Tuota öhöm haluatteko teetä.. jos teen?" Hän kysyi. Hän on ihana.

"Juu."

"En mä."

Sanoimme Dracon kanssa samaan aikaan.

"No tee vaan, kun toi näköjään haluaa." Dracon sanoi. Minä pökkäsin häntä kylkeen. Cissy lähti pois sulkien oven perässään.

"Toi?"

"Voi anteeksi rakas vaimoni." Draco sanoi dramaattisesti. Kurtistin kulmiani.

"Haha ei me olla naimisissa." Minä naurahdin.

"Vielä." Draco sanoi kohottaen kulmiaan.

"No niin no niin.. lopetas nyt. Ei vielä." Minä sanoin hymyillen.

"Hmph!" Draco hymähti.

"Tuu, mennään juomaan sitä teetä." Sanoin ja nousin piano jakkaralta. Otin Dracon kädestä kiinni ja vetäisin, mutta hän ei liikahtanutkaan. "Tule nyt, laiskamato." Hän nousi jakkaralta, ja katsoi alas minun silmiini.

"Et sano mua laiskamadoksi." Hän sanoi minulle ja antoi pusun. Lähdimme alakertaan (miljoonia portaita) pitkin. Okei okei ei nyt miljoonia.

"No niin sieltä te tuutte." Cissy sanoi ja naurahti. Hymyilin takaisin ja istuin tuolille.

"Mikä kesti?" Cissy kysyi. Katsoin Dracoa ja takaisin Cissyyn.

"Draco oli taas laiska." Sanoin ja hörppäsin teetäni. Draco pyöritti silmiään vieressäni.

"Voi tuota meidän poikaa." Cissy pudisti päätään hieman hymyillen. Draco katsoi häntä -älä viitti- ilmeellä.

"Älä jaksa." Hän sanoi.

"Älä itse jaksa aloittaa." Cissy sanoi hörppien teetään. Minä naurahdin tälle keskustelulle.

"Naurat mulle?" Draco kysyi ja katsoi minua.

"Ehkä, ehkä en." Sanoin. Hän pyöritti silmiään. "Kiukku Draco juoo teetä." Sanoin ja nauroin. Cissykin yritti olla nauramatta.

"Okei tää ei oo kivaa." Draco sanoi ja nousi ylös.

"Anteeks." Sanoin nopeaa, jotta hän ei lähtisi. Hän istui takaisin tuolilleen.

"Kyllä tässä jotain.. hauskaa keksii..tämän.. "sodan" keskelle." Cissy tuumasi. Minä nyökytin päätäni.