Alive or only burning || OLEKSI

Luku 3

Mun tarnoiden alusta löytyy lähestulkoon aina jotain biisejä, mut ne ei kyllä liity välttämättä aiheeseen mitenkään...

~Olli~

Heräsin aamulla, kun isä ravisteli minua hereille. "Huomenta Olli ", hän sanoi. "Huomenta" vastasin haukotuksen lomasta. "Kello on 11. Me lähetään käymään äitis kanssa asuntomessuilla. Voisit kohta herättää Aleksin ja esitellä vaikka paikkoja täältä Oulusta tänään, jos se suostuu ", isi sanoi. "Okei. Monen aikaa te tuutte takas? Ajattelin nimittäin nähä tänään Joonasta, mutta en halua jättää Aleksia vielä tänne yksin.", vastasin. "No me lähetään nyt ja tullaan varmaan viimeistään 17.00 takaisin. Kyllä kai se Aleksikin tarvittaessa pärjää hetken yksinkin. Muista, että vielä ei kuitenkaan saa hirveesti puhua Aleksista muille",  isä sanoi. "Okei, mä lähen varmaan joskus kolmen aikaan Joonakselle. Tulkaa ku tuutte.", vastasin. "Okei. Tuuhhan sinäkin sitten illalla takaisin kotiin ennen kahtatoista ja selvinpäin.", isä sanoi ja jatkoi.

"Tiiän että te välillä juotte. Onneksi sä oot rehellinen ja luotan suhun sen verran, että et tee mitään tyhmää vaikka joskus joisittekin. Mutta muista et oot alaikäne vielä.", isä vielä sanoi. "Joo, pidän mielessä. Voitte kyllä luottaa muhun, koska en halua että Aleksi alkaa pelkään meitä tai mua ja joutuu taas kokee rankkoja asioita. Pitäkää kivaa äitin kanssa siellä ihmeen asuntomessuilla. Miten te ees jaksatte jotain sellasta?", sanoin ja naurahdin perään. Isä hymähti ja vastasi "Meidän on pakko jaksaa, kun äitisi lupas jo joku aika sitten auttaa siskoaan, joka on siellä töissä. Ei mua kiinnostaa ees hirveesti mennä sinne, kun tuli tän talon rakennus aikana pari vuotta sitte niitä aika paljon kierrettyä läpi. Mutta lupasin toimia kuskina ja apukätenä, joten kaippa se on pakko. Nyt mun pitää oikeesti mennä, äiti oottaa jo. Nähään illalla, oot rakas ja tietty Aleksikin on. Pitäkäähän teki kivaa tänään." "Joo, nähään illalla. Säkin oot rakas ja äiti ", vastasin. Sen jälkee ovi meni kiinni ja kuulin askeleet. Pian kuului alhaalta vielä huuto "Me mennään nyt, heippa pojat! " "Heippa", huusin takaisin ja sen jälkeen kuului enään oven kolahdus ja auton ääni, joka ajoi pois pihalta.

Kello oli vähän yli 11, joten päätin mennä tekemään meille jotain brunssin tapaista. Sen jälkeen herättäisin Aleksin. Vedin kyllä päälleni shortsit ja jonkun ison t-paidan, ennen kuin lähdin alas. En jaksanut alkaa tekemään mitään "hienoa" ruokaa, koska tiesin ettei Aleksi edes välttämättä syö paljon. Tein siis vain muutaman lämpimän voileivän, joissa olli tonnikalaa, juustoa ja ananasta, sekä tietenkin pizzamaustetta. Sen lisäksi laitoin meille vettä ja appelsiinimehua. Laitoin ruoat tarjottimelle ja lähdin yläkertaan...

~Aleksi~

Heräsin kun joku ravisti minua varovasti ja kuiskasi "Huomenta Aleksi." Säpsähdin kosketusta ja vetäydyin istumaan sängynpäähän. Vedin polvet koukkuun ja painoin pääni polviin, sekä suojasin käsillä pääni. Kai se on joku suojeluvaisto, jos joku uusi koskee minuun. Se on varmaan tullut vanhemmistani ja kiusaamisesta.

Kulen kun Olli sanoo, "Anteeksi Aleksi, ei ollut tarkoitus säikyttää.  En ois saanut koskea suhun ilman lupaa. Se oli joku automaattinen herättämis reaktio, kun isi käski herättää sut. Kello on muuten jo puoli 12. Tein meille aamupalaksi lämpimiä voileipiä, tuutko syömään mun kanssa? " Jännityin heti ja Olli varmaan huomasi sen, koska hän jatkoi "Ei hätää, syö edes vähän. Mä oon ylpeä jos syöt edes pari haukkausta. Ja muista sä oot täydellinen just nuin omana itsenäsi." Ollin sanat rauhoitti mua hieman ja uskallauduin jopa vastaamaan Ollille "Kiitos sun sanoista, kukaan ei oo ikinä kehunut mua ja anteeksi mun käytös. En sais reagoida nuin, kun sä oot mulle niin kiva. Kai mä voin yrittää syyä vähän, mutta en varmaan syö paljon. Anteeksi myös turha vaivannäkö mua kohtaan ", sanoin nopeasti yhteen pötköön. 

Tunsin kyyneleiden kohoavan silmiini. Ei, en halua itkeä nyt. En halua olla nolo tai heikko Ollin silmissä. "Aleksi hei. Mulle on täysin ok jos sä itket, siinä ei oo mitään hävettävää. Ja sulla ei oo mitään anteeksi pyydettävää. Mä ymmärrän kyllä sun reaktiota ja tiiän et sä oot kokenut tosi paljon sun ikään nähden. Muista edelleen, ettö sä oot täydellinen.", Olli kuiskasi. Nostin katseeni nopeasti Olliin ja nyökkäsin. Olli siirsi tuolin sängyn eteen ja nosti tarjottimen siihen. Sen jälkeen hän kysyi "Onko ok, jos istun sun viereen? " Nyökkäsin pienesti. Olli istui viereeni ja antoi minulle puolikkaan leivän. Aloin syömään sitä hitaasti. Kun olin saanut juotua lasin vettä, puoli lasia mehua ja syötyä puolikkaan leivän, oli Olli jo syönyt 2 leipää ja juonut juomansa loppuun. Silti hän kehui minua, eikä minulle tullut edes huono olo syömisen jälkeen.

"Olli muuten, missä Jari ja Sari on? Onko meillä tänään jotain tekemistä?", kysyn varovasti Ollilta. "Ai niin, unohdin kertoa. Ne on auttamassa äitin siskoa Sannaa asuntomessuilla. Tulevat viimeistään 17.00 takas. Isi pyysi mua näyttään sulle tänään vähän paikkoja. Ja jos sua ei haittaa menisin tänään ehkä Joonakselle noin klo 15.00, eli joutusit oleen ehkä hetken yksin", Olli vastasi. "Okei ja ei se mua siis haittaa. Oon tottunut oleen yksin. Ja ois kyllä kiva nähä vähän paikkoja. Se helpottais vähän kotiutumista varmaan", vastasin Ollille. "Okei. Voitas tehä aamuhommat loppuun ja sen jälkee lähtee käveleen. Musta on muuten tosi kiva, kun oot tänään puhunut mulle", Olli totesi. Nyökkäsin vain päätäni. 

Sanoja= 812

Siinäpä ois kolmas osa.                                                                                                          Pitäskö yrittää saaha tänään vielä yksi osa julkiseksi?