Alive or only burning || OLEKSI

Luku 35

~Aleksi~

Heräsin aamulla, kun Olli oksensi vieressäni. Tunsin itsellänikin nousevan oksennuksen ylös ja vedin Ollilta ämpärin itselleni, johon oksensin. Onneksi Olli ehti jo lopettaa oksentamisen. Otin vesipullon ja annoin Ollille hänen omansa, jotta saimme nestettä. Sen jälkeen lähdimme käymään vessassa ja tyhjentämässä ämpärin. Hetken päästä palasimme sänkyyn ja käperryimme takaisin peiton alle halaukseen. Yhtäkkiä Olli alkoi yskiä aika paljon.

Säpsähdin kun kuulin oven aukeavan varovasti. Ovella seisoi Sari. "Huomenta pojat. Mites täällä voidaan? Kello on 11.00.", hän sanoi. "Aika heikosti. Mulla on pää kipee, paha olo, kurkku kipeä, kylmä ja nenä ihan tukossa.", vastasin. "Mulla on myös aika heikko olo. Tai siis mullaki on pää kipee, paha olo, yskittää kauheasti, kylmä ja kurkku tuntuu inhottavalta.", Olli vastasi.

"Voi rakkaat, mitataampa teiltä kuume.", Sari sanoi. Hetken päästä kuumeet oli mitattu. Ollilla oli 38,1 °c ja minulla 38,0 °c kuumetta. Meillä molemmilla oli niin heikko olo, että Sari haki meille alhaalta särkylääkettä. Samalla hän toi meille uudet vesipullot, nenäliinoja, mynthoneita, jotain kurkkulääkettä, mehukeittoa ja mehujäätelöt, jotta saamme edes nestettä kehollemme.

"Yrittäkäähän levähtää ja muistakaa juoda. Mä meen tekee muutaman työjutun, huutakaa jos tulee jotain. Onneksi pystyn tekee etätöitä, niin voin olla teidän kanssa kotona. Jarin piti mennä käymään töissä normaalisti.", Sari sanoi. Nyökkäsimme molemmat. Käperryimme Ollin kanssa peittojen sisälle ja aloimme syömään mehujäätä ja joimme mehukeitot.

Syönnin jälkeen meni vain hetki, kunnes oksensimme taas. Kävin heti huuhtelemassa ämpärin, ettei se jää haisemaan. Palasin Ollin viereen peiton alle ja Olli veti minut lusikkaan. Käännyin kasvot Ollia päin ja suutelin häntä, koska olimme jo molemmat sairaana, joten tartunta pelkoa ei ollyt. Olli silitti selkääni hetken, kunnes nukahdimme.

-----

Herään ja vilkaisen kelloa. Olin nukkunut tunnin. Oloni oli edelleen heikko, mutta ei enää niin huono. Ainakaan ei tarvinnut heti oksentaa, vaikka maha olikin kipeä. Minulla oli hiki, joten kuume on ainakin tainnut alkaa laskea. Katselin hetken Ollia, kunnes hän näytti heräämisen merkkejä. "Paljonko kello on?", hän kysyi. "12.00 ja ennen ku kysyt oon ollu ehkä 10 min hereillä.", kuiskasin. Olli nyökkäsi ja alkoi taas yskiä. Otin hänet halaukseeni.

Halasimme hetken, kunnes ovi taas aukesi. "Saitteko levättyä ja mikäs olo nyt on?", Sari kysyi. "Joo, herättiin äsken. Ja edelleen aika heikko olo, mutta silti parempi kuin aiemmin", Olli vastasi. Nyökkäsin Ollin sanoille. "Okei. Pystysittekö kokeilla syödä?", Sari vastasi. "Voidaan me ainakin yrittää.", Olli vastasi. En vastannut mitään, sillä enhän minä normaalistikkaan syö kovin paljon ja nyt minulla on muutenkin norovirus.

"Okei, haen teille ruokaa. Mitakaa sillä välin kuumeenne.", Sari sanoi. "Okei", vastasin ja otin kuumemittarin yöpöydältä. Saimme kuumeet mitattua ja kuten arvelin lääkkeet oli alkanut vaikuttaa. Minulla oli nyt vain 37,0°c ja Ollilla 37,2°c lämpöä. Pian Sari saapui mukanaan 2 lasia mehukeittoa ja 2 lautasta kanakeittoa. "Syökää mitä pystytte.", hän sanoi.

Olli sai keittoa puolet annoksestaan syötyä ja minä sain alas vain muutaman lusikallisen Ollin kannustamana. Mehukeitot joimme molemmat. "Katotaanko jotain sarjaa, niin saadaan aikaa kulumaan?", Olli kysyi. "Juu", vastasin. Etsimme Netflixistä jonkun sarjan, jossa oli paljon jaksoja, jotta siinä kuluisi aikaa. Olli meni nojaamaan sängyn päätyyn ja minä menin hänen eteensä ja painoin pääni hänen rinnalleen. Ehdimme katsoa sarjaa vain muutaman minuutin, kunnes oksensin. Olli oksensi melkein heti perääni.

Oikeastaan heti oksennettuamme, Sari tuli hakemaan ruoka astiamme ja huuhteli samalla oksennus ämpärimme myös. Rillakin tuli huoneeseen ja käpertyi jalkoihimme nukkumaan. Jatkoimme Ollin kanssa taas sarjan katsomista. "Rakas, mua harmittaa kun säkin tulit sairaaksi.", totesin yhtäkkiä. "Voi rakas, ei se oo sun vika. En mä pystys oleen susta erossa, vaikka se kiellettäisiin. Ja haluan auttaa sua jos oot kipeenä, vaikka sairastuisin myös, kuten nyt. Ja jotai hyvää tässä on se, että saadaan olla paljon kahdestaan." Olli vastasi. Huulilleni nousi leveä hymy ja suutelimme Ollin kanssa.

-----

Kello oli jo 20.30. Päivä oli mennyt sarjaa katsoessa, nukkuessa, haliessa, jutellessa ja Rillaa rapsutellessa. Nyt Olin aivan väsynyt ja molempien olo oli taas aika huono. Kuume oli varmaan taas noussut, niinkuin yleensäkin iltaisin. Mittasimme taas kuumeemme. Ne oli noussut aika paljon. Minulla oli 38,7 °c ja Ollilla oli 38,5 °c. "Äitii, voitko tuua lääkettä!", Olli huusi. Pian Sari tuli ylös lääkkeiden kanssa. "Meillä on taas huono olo ja aika paljonkin kuumetta. Aateltiin yrittää alkaa nukkumaan jo, mutta tarvitaan eka lääkettä.", Olli selitti.

Sari nyökkäsi ja antoi meille lääkkeet. "Voi rakkaat. Toivottavasti huomenna on jo parempi olo. Ihan kamalaa nähdä teitä molemmat nuin kipeinä. Mutta uni on paras lääke, joten yrittäkäähän nukkua. Hyvää yötä ja kauniita unia. Rakastan teitä.", Sari sanoi. Jarikin oli tullut ovellemme seisomaan. "Hyvää yötä, mäkin rakastan teitä ja toivon teille pikaista paranemista.", Jari sanoi.

"Hyvää yötä, mäkin rakastan teitä. Toivotaan, ettö teki ette tuu kipeeksi.", sanoimme Ollin kanssa yhteen ääneen. "Toivotaan. Mutta jos tullaan, niin sit tullaan. Siihen on aika vaikea vaikuttaa.", Jari sanoi. Nyökkäsin ja käperryin Ollin kainaloon. Jari sammutti valot huoneestamma ja Sari laittoi oven kiinni perässään, kun he lähtivät alas.
"Hyvää yötä, rakastan sua.", kuiskasin Ollille. "Samoin", Olli vastasi ja halasi minua tiukasti. Nukahdimme todella nopeasti...

Sanoja: 804

Tästä tuli nyt tällanen aika tylsä sairastelu täyteluku.

Mut hei laitoin mun profiiliin viestin vai mikäs se nyt onkaan. Käykääpä lukemassa ja vastaamassa kysymykseen!