Aleksi muuttaa Ouluun sijaisperheeseen. Miten se tulee vaikuttamaan hänen elämäänsä?
Meneekö kaikki kuitenkaan ihan nappiin?
Oleksi, jossa mukana myös harvoin hieman ainakin Jikoa.
Varoitukset!!!
-Saattaa sisältää mitä vaan mun päästä, mikä ei vältt...
Olin piirtänyt pitkän tovin. Tätä kuvaa on oikeasti kiva piirtää, en vain ole ehtinyt aloittaa aiemmin tämän piirtämistä. Piirsin siis kuvaa, jossa käytin mallina vanhaa valokuvaa, jonka olin ottanut joskus aikoja sitten. Tämä kuva oli maallina.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Olin myös katsonut jonkun leffan ja syönyt vähän Jarin ja Sarin kanssa. Hekin olivat kertoneet, että soittimia löytyy ja saa kyllä käyttäää. Päätin uskaltautua kokeilemeen niitä. Olin soitellut hetken bassoa ja pianoa. Seuraavana otin käteeni kitaran ja hetken pohdittuani aloin soittamaan ja laulamaan Linkin Parkin - In The End.
"One thing I don't know why. It doesn't even matter how hard you try. Keep that in mind, I designed this rhyme. To explain in due time.
All I know. Time is a valuable thing. Watch it fly by as the pendulum swings. Watch it count down to the end of the day. The clock ticks life away.
It's so unreal. Didn't look out below. Watch the time go right out the window. Tryin' to hold on, did-didn't even know. I wasted it all just to watch you go.
I kept everything inside and even though I tried. It all fell apart. What it meant to me will eventually. Be a memory of a time when I tried so hard.
I tried so hard and got so far. But in the end it doesn't even matter. I had to fall to lose it all. But in the end it doesn't even matter....."
Soitin keskittyneenä biisiä ja olin aivan omissa maailmoissani. Säikähdin aika paljon, kun aloin yhtäkkiä kuulla basson ääntä ja laulua takanani. Käännyin ympäri ja huomasin, että Olli oli tullut Joonakselta. "Sä soitat tosi hyvin bassoa ja säikäytit mut. Mä oon vielä ihan surkea soittaan", sanoin. "Kiitos Ale. Säki soitat hyvin, etkä todellakaan ollut surkea. Päätit lopulta uskaltautua soittamaan", Olli vastasi. "No kiitos ja joo, koska Jari ja Sariki sano, et saan käyttää teidän soittimia vapaasti. Ja mikä Ale? ", vastasin.
"Aa tota noin. Ale on sun lempinimi, minkä keksin. Tosin pojat on sanonut sua kyl Alluksi siitä asti, kun ne sai tietää sun nimen ja siitä että muutat meille asumaan. En oo kertonut niille kyl mitään muuta suhun liittyvää, vaikka osa jätkistä on yrittänyt udella susta. Uskaltaisitkohan sä kohta jo tutustua jätkiin?", Olli sanoi. "Aivan Okei. Ja no oon miettinyt sitä pitkään, mut enköhän mä uskalla kohta ne nähä.", vastasin. "Mut Ale. Kello on jo 23.00, niin mentäskö vaikka nukkuun, mua ainakin väsyttää " Olli kysyi. "Joo, mennään vaan" vastasin. Menimme makuuhuoneeseen ja aloimme nukkumaan.
(Time skip aamuun)
"Alluuu, huomentaaa", kuulin Ollin kuiskivan korvaani. Aloin avata pikkuhiljaa silmiäni. "Mennään aamupalalle. Kello on 12. Sen jälkee lähetään viettää rantapäivää", Olli sanoi. "O-o-okei ", vastasin vaisusti. "Aleksi. Mä nään et kaikki ei nyt oo hyvin, mikä hätänä?", Olli kysyi. "Ömm... Mua vaan pelottaa ihmiset ja ahistaa näyttää mun kehoa. Mulla kuitenkin on edelleen aika paljon viiltoja käsissä ja en halua, että kukaan säikähtää niitä. En myöskään oo kauheen hyvä uimaan ees ", vastasin nyyhkyttäen. "Aleksi hei, kato mua. Voinko halata sua?", Olli kuiskasi, jolloin nyökkäsin pienesti.
Olli otti minut haliin ja sanoi "Aleksi ei hätää. Meidän ei oo pakko mennä rannalle, mutta me myös voidaan lähteä sieltä pois milloin vaan. Sun ei oo pakko tulla uimaan, mutta mä kyllä huolehtisin susta. Ja mä lupaan, että mä suojelen sua myös ihmisiltä, enkä säikähä sun arpia. Oon nähnyt arpia ennenkin muutamalla koululaisella. Ja jos se helpottaa sun oloa, voit vaikka näyttää sun arvet nyt aluksi tässä ihan vaan mulle". Nyökkäsin ja nostin hihani varoen ylös. Olli katsoi arpiani hetken, jonka jälkeen silitti niitä"Nää arvet kertoo tarinan. Ne kertoo et oot kokenut kovia, mutta myös selvinnyt monesta ja edelleen täällä maan päällä ", Olli sanoi. "Kiitos Olli ", vastasin.
(Time skip rannalle)
~Olli~
Olimme rannalla muun muassa syönyt eväitä, otettu aurinkoa ja pelattu rantapelejä, kuten lentopalloa. "Aleksi, uskaltaistko sä tulla mun kaa uimaan? ", kysyin varoen. Aleksi oli hetken hiljaa, jonka jälkeen nyökkäsi varoen ja sanoi "Kai, mutta et pakota mua menemään syvälle. En oo uinut pitkään aikaan, enkä varmaan osaa enää. Mulla on myös jotain traumoja vedestäkin, koska meinasin pienenä myös hukkua". Kaappasin Alen varovaiseen halaukseen ja sanoin "Mennään sun tahtia, eikä sun tarvi mennä syvälle".
Aleksi nyökkäsi ja lähdimme kävelemään yhdessä veden luokse. Aleksi jännittynyt silmin nähden, mitä lähemmäs vettä etenimme. Mutta otti kiintopisteen kaukaa horisontista ja lähti ottamaan askelia itse pikkuhiljaa syvemmälle. Samalla hän piti minua tiukasti kädestä kiinni, joten seurasin Alea veteen. Kun vettä alkoi olla Aleksin rintakehälle, hän pysähtyi äkisti ja totesi "En halua mennä syvemmälle". "Eikä tarvikkaan, sä pärjäsit hyvin. Uskallatko kokeilla uida. Lupaan olla sun vieressä koko ajan", sanoin.
Aleksi nyökkäsi varovasti ja kokeili uida. Hän pääsi pienesti eteenpäin. "Se meni tosi hyvin", kehuin Aleksia. Opetin Aleksia uimaan aika pitkään, kunnes hän jähmettyi äkisti ja huomasin kyyneleet hänen silmissä. Uin Alen luo nopeasti ja otin hänet halaukseen. "Mikä tuli? ", kysyin. "Ihmiset alko ahistaa", Ale vastasi. Vasta nyt huomasin ihmismäärän ja sanoin Alelle "Me voidaan lähteä jos haluat ". Aleksi nyökkäsi.
Otin Aleksin kädestä kiinni ja lähdimme kävelemään kohti rantaan. "Äitiii, isiii! Voitasko me lähteä. Aleksilla on ollu tosi rankka päivä. Vesikammon se tänään ehkä selätti, mutta nyt sitä ahistaa tää ihmisten määrää täällä ", sanoin. "Tottakai voidaan, hyvä kun kerroitte.", isä sanoi. "Ja Aleksi, Olli kertoi meille jotain sun kertomaa sun elämästä. Muista et meille voi ja saa aina puhua. Myös jos jokin esimerkiksi ahdistaa", Jenni vielä sanoi. Nyökkäsimme molemmat Ollin kanssa ja lähdimme kävelemään takasin kotiin. Kotona söimme ja katsoimme jonkun leffan, jonka jälkeen aloimme jo nukkumaan....
Sanoja: 890
Meni nyt tänne illalle, mutta sain tän luvun tälle päivälle silti vielä ulos...
