Alone Against All (BC fan fiction)

12.

Ollin pov.

      Olen ylpeä Aleksista tuo joi lasillisen smuutieta eikä menny oksentamaan sitä heti ulos. Tiedän jotain mitä tuon päässä liikkuu olen itsekkin sairastanut lievää syömishäiriötä, jolloin mietin vain kuinka läski muka olin ja kuinka en ansaitse ruokaa. Tiedän että Aleksilla tuo on paljon vakavampaa joten mun täytyy suhtautua siihen armollisesti. Tiedän myös hyvin miksei Aleksi halunnut banaania smuutiehensa. En itekkään olisi ottanut koska banaani on hyvin kaloripitoista jos ajattelee vain kaloreita. En itsekkään syö kovin usein, en vain kykene enää. Niinkuin en juo yleensä ruuan kanssa muuta kuin vettä. Ainahan syömishäiriöstä voi jäädä jotain. Ja ainakin mulla on vielä kun en oo itekkään ihan täysin vielä parantunut. Jätän joskus kaikkein rasvaisimmat ruuat pois, en välttämättä huonona päivänä syö kuin kerran ja silloinkin vähän, saatan syödä vain vähä kalorisia ruokia ja saatan syödä hyvin vähän kerrallaan. Olen tyytyväinen että tajusin tarpeeksi ajoissa syömisongelmani ettei se päässyt huonommaksi. Tai oikeastaan se alkoi kun Tommi tuli reissulta.

                                               flasback

    Tommi tuli tänään 2vko matkaltaan takaisin tuo oli ollut perheensä kanssa thaimaassa, helvetin onnekas yksilö. Menimme tavallisesti ruokalaan. Hyi tänää on jotai nugetteja, en vitus oo syömäs ku ehkä yhen. Aivan liikaa kalorei hyi saatana. "Jes tänää nugettei. Eli skippasin ne paskat ruuat" Tommi iloitsi. Voi kumpa itekki voisin vaa miettii noin, ei mul oo varaa oon nii vitun läski mun on pakko laihtuu ettei Tommi hylkää mua, seki on nii vitun hyvän näköne eikä tälläne läski nii ku minä. Olimme linjastolla ja minä menin eka koska yleensäkkin menen ennen Tommia. "Olli eks tosiaa ota enempää nugettei eiks tää ollu sun lempiruokaa?" Tommi kyseenalaistaa. "Ei oo nälkä söin aamul nii hyvi" vastaan tuolle. Ja vitut minä mitää aamupalaa oon syöny en oo koskaa syöny aamupalaa. Tommi jättää keskustelun siihen vastaamalla "okei". 

     Pääsimme pöytään ja Tommi katsoi lautastani hieman pitkään. Okei ei mun oo pakko syödä ollenkaan ku näköjää Tommi kattoo jo tätä määrää vinoo. "Olli tiiän et sun voi olla vaikee puhuu mut onks tääl tapahtunu jotai ku oon ollu poissa, et oo oma ittes oot laihtunu" tuo kyselee huolestuneella äänellä. "Ei oo" vastaan. En syö ollenkaan tänään. Ei tee enää mieli. "On Olli mä tiiän et on et oo enää oma ittes" Tommi väittää minulle. "Oonko sun mielestä läski?" kysyn Tommilta. Tuon poskelle vierähtää kyynel. "Et ole Olli et todellakaan ole oot hyvä just noin ku oot" tuo sanoo melkein itkien. 

                                             flasback loppuu

          Tuona iltana tajusin että mun on pakko syödä tuli musta sit läski tai ei mun on pakko ees Tommin takii. Olin tuolloin seiskalla ja oli kevät se oli pääsiäistä. Tuona vuonna en syönyt ainoatakaan suklaa munaa.

--------------------------------------------------

---------------------------------------------------

Oon nyt päättäny etten kirjota sitä vitkaa super pitkää lukuu mut koitan nyt viel ihan viimisee asti kirjotella teille näitä toivon et tykkäätte. Oikeesti syökää kunnol en haluu et kukaa on jossai osastol jonku syömishäiriön takii itellä just tota lievää ollu mitä Ollilki mut tajusin vaa ite et ei tää toimi et mun on pakko syödä ja sit kerroin mun frendeil ja ne on tukee mua edellee ne on ihan best forever <3<3