Alone Against All (BC fan fiction)

49.

Nikon pov.

      Sain juuri ilmoituksen wilmasta. Paska Lululta on tullu jotai. Varmaa jotai että 'sinut on kutsuttu tukiopetukseen ja prempi ois saapua paikalle' tyylistä paskaa. Järkytyin kun  luin viestin sisällön ja ketä tuon veistin on saanut. Minut, Joonas, Olli, Aleksi ja Celinda oltiin kutsuttu johonkin tapaamiseen huomenna ruokavälkällä. Nyt vittu Aleksi ja Celinda on molemmat vittu kuolleita. Ne on menny snitsaamaan mut. No hakkaan ne ton jälkee jos ne kertoo musta. Kuitenkin joku Joonas on vaa keksiny jotai et sais mut taas hankaluuksiin. Muutenki koulu loppuu jo ens viikolla nii ei tarttee nähä noita paskanaamoja vähää aikaa. 

Ollin pov.

     Makoilimme juuri Aleksin kanssa tuon perheen olohuoneen sohvalla ja vain söpöilimme. Olen hieman huolissani Aleksin syömisestä. Toki tuo kyllä syö, muttei tuo näytä oikein hyvin voivalta. Enkä ole nähnyt tuon syövän pariin päivään. Toki munkin pitäisi ehkä laihduttaa, mutta teensen urheilun kautta. En kyllä voi Aleksille mainita mun urheilusta, koska muuten tuo menee vain pahempaan suuntaan. Saimme molemmat viestin wilmasta joka oli Lululta. No mitäs hän nyt laittaa joku pistari huomenna vai mitä paskaa tällä kertaa. Viestissä luki:

     Heippa! 

Olen kuullut ikäviä juttuja, jotka koskevat teitä kaikkia. Olen päättänyt selvittää asian nyt heti ennen kun asia paisuu isommaksi tai siitä syntyy kellekkään enempää haittaa. Toivon että te saavutte huomenna 17.12. minun luokkaani 337 ruokavälkällä. Ja jos joku puuttuu saa hän tulla selvittämään asian myöhemmin kasvatuskeskustelussa rehtorille ja minulle.

Ystävällisin terveisin Lulu!
 

"Noni paskat mä oon huomenna kipee" oli ensimmäinen asia minkä kuulin Aleksin suusta. "No meetkös sitte mielummi sinne kasvatuskeskusteluu?" kysyn tuolta. "En oo poistumas enää ikinä omasta huoneestani" Aleksi toteaa ja lähtee vierestäni taapertamaan omaan huoneeseensa. "Alli hei" yritän saada tuon huomion. Ei toimi joten lähden tuon perään samalla kun portaikosta kuuluu sarja kipeän kuuluisia kolahduksia. Vittu jos se yks nyt kaatu. Menen portaikon luokse ja nään Aleksin keskitasolla pyörtyneenä. Noni vitun hyvin taas osaat pitää huolta!  Menen Aleksin luokse joka alkaajo itse virkoamaan. "Allu onks kaikki hyvin?" kysyn tuolta kalpealta pojalta. "Jooh" Aleksi vastaa ja yrittää nousta tuloksetta. Tuon jalat eivät  kanna ja on muutenkin todella heikossa hapessa. "Aleksi älä yritä mä kannan sut sun sänkyy" sanon Aleksille ja olen jo nostamaisillani tuota kun tuo melkein huudahtaa "EI älä nosta!" "Okei?" vastaan hieman ihmetellen, kunnes tajuan ettei tuo ole syönyt varmaan kun viimeksi eilen. "Aleksi millon sä oot viimeks syöny" kysyn tuolta ja nostan tuota hieman että saan tuon raahattua silleen että nojaa seinään u know ja alan silittää tuon hiuksia. "ööh tänää aamupalaa" tuo vastaa ja välttelee katse kontaktia. "Aleksi sä oot sanonu ettet sä koskaan oo syöny aamupalaa etkä saa pidettyä sitä sisälläs, joten pliis voiks kertoo millo oot viimeks syöny huomaan kyllä ku valehtelet" kysyn tuolta vielä uudestaan. "E-eil-en su-sun k-aa" Aleksi änkytti. 'Vitun paska sun pitäis huolehtii tosta eikä itestäs' Tiedän tuon johtuvan siitä ettei tuo ole syönyt.

 "Allu rakas ku sun pitäis syödä" sanon tuolle. Olen oikeasti huolissani tuosta rakkaasta pörröpäästäni. "Noku sit musta tulee hirveen läski etkä sä haluu enää olla mun kaa" Aleksi sanoo ilmeisesti vahingossa, koska tuon jälkeen tuo lähtee omaa huonettaan kohti. Ja tällä kertaa juoksin tuon perään nopeammin kun joku vitun seepra en minä vittu tiedä mutta en ainakaan jääny paikalleen tuijottamaa ku mikäki norppa samalla tavalla ku viimeks. Sain Aleksin portaiden lopussa kiinni ja onneksi, koska tuon jalat pettivät ihan juuri. "Aleksi koita kävellä mun tuella tai sit mä kannan sut sun sänkyy" totesin tuolle jonka jalat tärisivät. Aleksi hapuili askelia kunnes tuo melkein romahti maahan. Sain tuosta kiinni ja laskin maahan, jotta voisin kantaa tuon prinsessa tyylillä sänkyynsä.

--------------------------------------------

Tosiaan oon kirjottamas toistakin kirjaa joka kertoo Ollin perhe elämästä joten jos kiinnostaa nii käykää lukee. Ei oo osa tätä tarinaa vaan ihan erillinen oma tarinansa.