Toinenkin asia mikä yhdistää

1.

Tinon pov:

Olen matkalla jääkiekko treeneihini. Nämä on ensimmäiset treenini tässä joukkueessa, Oulun Kärpissä. Olen pelannut lätkää koko ikäni, mutta eri kaupungissa, Espoossa. Muutimme Ouluun pari viikkoa sitten vanhempieni ja isosiskoni kanssa. Äitini työn takia, mutta oli kaikkien mielestä parempi, että muutamme kaikki yhdessä. Minua kiusattiin vanhassa koulussa koska olin avoimesti homoseksuaali, eikä minulla ollut yhtään kaveria. Päätin, että uudessa koulussa en kerro kellekkään olevani homo, että minua ei kiusattaisi. Siskoni Tinja on kun paras kaverini edelleen, vaikka meillä on ollut paljon riitoja, mutta onneksi vain pienistä asioista. Tinja tietää kaiken mun elämästä, ihan kaiken. Hän tietää kiusaamisesta ja siitä, että olen homo. Tinja on se kenelle kerron aina mun huolet ja murheet sekä ihastukset ja vihamiehet. No mutta kuitenkin. Pääasia on se että pääsimme Raksilan jäähallin pihalle. Olemme ajoissa jonkun vartin, mutta päätän silti mennä jo odottelemaan koppiin.

Astun autosta ulos ja kävelen auton takaluukun luo. Avaan sen ja nostan jääkiekkokassini ja mailani autosta ulos. Huikkaan isälleni heipat, hän toivottaa hyviä treenejä, vastaan hänelle ja lähden kävelemään hallia kohti. Astun sisälle jäähallin käytävälle, jossa seisoo kaksi miestä kärppä-takit päällään. Päättelen, että he ovat joukkueeni valmentajia, huoltajia tai joitain sen tapaisia.
"Moi, oletko sä Tino" toinen miehistä kysyy.
"Moi, joo olen" vastaan reippaasti tälle.
"Kiva kun aloitat meidän joukkueessa. Olen Jarmo päävalmentaja ja tuossa on Heikki joukkueenjohtaja" mies ilmeisesti Jarmo esittelee itsensä ja tämän toisen miehen nimeltään Heikki.
"Terve" joukkueenjohtajakin moikkaa minua.
"Voit mennä koppiin numero kaksi siellä on jo yksi pojista, hän on lapseni ja hän tietäää että joukkueeseemme tulee uusi pelaaja" valmentaja jatkaa. Nyökkään heille ja lähden raahaamaan kassiani kakkos koppia päin. Avaan kopin oven ja huomaan, että kopissa tämä kyseinen poika yksin.
"Ai moi, sä olet varmaan Tino" tämä poika moikkaa minua.
"Joo olen" vastasin tälle vähän ujosti.
"Olen Justus joukkueemme kapteeni ja meidän päävalmentajan poika" poika nimeltä Justus kertoo. Nyökkään tälle.
"Voit tulla vaikka tänne mun lähelle istumaan niin voidaan tutustua" Justus sanoo iloisesti ja osottaa paikkaa vieressään. Nyökkään taas ja mietin että hänhän on mukava, mutta olen silti varautunut häntä kohtaan. Hän vaikuttaa perus lätkä jätkältä ulospäin, mutta puheet olivat mukavia.

—————

Sanoja: 332

Sori Oulun murteesta ja kirjoitus virheistä jos niitä oli😋😎