Toinenkin asia mikä yhdistää

15.

Tinon pov:

Peli loppui juuri. Voitimme 3-2. Kopissamme on hyvä meininki. Musiikit soi ja kaikki ovat iloisia.
"Jäädään viimeisiksi" Jusu kuiskaa minun korvaani virnistäen samalla kun siirtyy lähemmäs minua. Nyökkään tälle virne naamallani. Mitäköhän hän haluaa. Kaston Justusta joka välissä. Hän riisuu varusteensa ja paitansa yläkropasta ihan ensimmäisenä. Tässä on nyt joku juttu. Jusu alkaa ottamaan varusteita pois ja kun hän on riisunut vaatteensa hän laittaa vain harmaat kollarit jalkaansa ja hopeisen rippiristi kaulakorun kaulaansa. Saan itsekkin varusteet pois ja laitan sen jälkeen vaatteet päälle, toisin kuin eräät. Kaikki muut ovat lähteneet kopista. Katson Jusun paljasta yläkroppaa ja ihailen häntä.
"Mikäs mussa on noin kiinnostavaa" hän kysyy virnuillen.
"Mun edessä seisoo maailman komein poika ilman paitaa, harmaat kollarit jalassa, kaulakoru kaulassa ja hiukset märkänä. Kai sitä nyt vähemmästäki" selitän tälle lumoutuneena. Hän virnistää ja tulee istumaan viereeni pukukopin penkille. Jusu laittaa kätensä sisäreidelleni ja katsoo minua suoraan silmiin virnistäen.
"Mitä sä yrität" kysyn tältä edelleen vilkuillen hänen yläkroppaa.
"En mä mitään" Justus vastaa virnuillen, siirtää kättään lähemmäs kriittistä alueittani ja puristaa sitä vähän. Hän nousee ylös, laittaa paitansa päälle, hakee meidän mailat kopin ulkopuolelta ja seisoo nyt edessäni valmiina lähtemään.
"Et sä voi tehdä näin" parahdan.
"Mitä mä muka tein" Jusu kysyy muka tietämättömänä.
"Aiheutit mulle stondiksen ja lähet niinku mitään ei ois tapahtunu" selitän tälle. Hän hymyilee minulle.
"Mä tuun teille hoitelen sut sitte" Jusu päättää. Hymyilen tälle ja myönnän kohtaloni.

Astumme pukukopista ulos ja huomaamme Elsin käytävässä.
"Jäitteks te panee sinne vai mikä teille kesti" hän kysyy huvittuneena.
"No siis melkein, mut ei ollu mun syytä vaan Jusun" vastaan tälle osoittaen Justusta joka on takanani. Elsi tuijottaa meitä virnistäen.

—————

Sanoja: 274

Tämmöne sitte tähä maanantai aamuun😴