Toinenkin asia mikä yhdistää

34.

Tinon pov:

Ensimmäinen pelimme alkaa ihan kohta. Siis kirjaimellisesti ihan sekunnin päästä. Ensimmäinen kenttä on siis jo jäällä omilla peli paikoillaan. Meillä ei tällä kertaa vaikuta peli taso siihen missä kentässä pelaa joten itse olen toisessa kentässä ja Justus on kolmannessa vaikka hän on kapteeni. Pakkeja on kolmeen kenttään ja hyökkääjiä on neljään kenttään, joten se kiertää aina mikä pakkipari on kentällä minkäkin hyökkääjä ketjun kanssa. On mennyt jo melkein puolet ensimmäistä erää ja menen taas seuraavana kentälle. Yllättäen muistan kenestä vaihdan ja hän tulee vaihtoon joten minä menen jäälle. Olemme hyökkäämässä mutta menetämme kiekon vastustajan siniviivalla. Vastustajat alkavat hyökkäämään ja me puolustamaan (miten voi olla🥲). Riistän kiekon vastustajan pelaajalta ja lähden hyökkäämään vaikka olen puolustaja. Pääsen B pisteiden kohdalle ja syötän kiekon vieressäni luistelevalle hyökkääjällemme joka laukoo kiekon maalia kohti. Maalivahti torjuu kiekon mutta se tippuu maalivahdin eteen jolloin otan sen ja laitan riparit sisään. Alan tuulettamaan ja muutkin joukkuelaiset tuulettavat. Menemme antamaan kopot joukkuelaisillemme, valmentajille ja kaikille muillekkin vaihtoaitiossa seisoville ihmisille.
Menen suoraan istumaan vaihtopenkille. Huomaan että Justus istuu vieressäni.
"Hyvä rakas" tämä sanoo hiljaa hymyillen ja katsoo minua ihanilla silmillään suoraan silmiin, jonka jälkeen hän jatkaa peliin keskittymistä. Hymyilen hänelle myös ja teen samoin.

Justus on kentällä ja tulin itse juuri vaihtoaitioon. Peli pyörii vastustajan puolustus päädyssä. Istun penkeillä niin en oikeastaan nää kentälle yhtään. Kuuluu aika kova kolahdus joka ei ole ihmeellistä jääkiekossa, mutta tuo kuului kovemmin kuin yleensä.
"Nyt sattu" joku sanoo keskimääräistä kovemmalla äänellä. Nousen ylös että näkisin jotain. Tuomari puhaltaa pilliin merkiksi että peli keskeytyy hetkeksi. Yksi meidän joukkueen pelaaja -jota en tunnista- makaa jäällä ja muita pelaajia seisoo hänen ympärillä.
"Toi on muuten Justus" Roope sanoo ja sydämeni jättää yhden lyönnin välistä.

—————

Sanoja: 293

Hehehehhee dramaattista

Siis täs mun kirjas on varmaan enemmän kirjotus virheitä ku missään muualla.