Joonas ja Niko: Kielletty rakkaus

Luku. 37: Liian kännissä

Olli

Makoilin sängyllä ja katselin telkkarista Simpsonieita kun ovi avautuu ja Aleksi tuodaan takaisin leikkauksesta. Hän on vielä aivan tokkurassa ja juuri ja juuri hereillä. "Leikkaus meni hyvin. Aleksi voidaan luultavasti kotiuttaa ylihuomenna" hoitaja sanoi. Sitten hän lähti jättäen minut kahdestaan Aleksin kanssa. "Hei kulta" kuiskasin ja hipaisin tämän poskea. Aleksi avasi silmänsä ja hymyili. Sitten hän sulki uudelleen silmät. "Nuku vaan ihan rauhassa jos väsyttää" sanoin. Aleksi nukkui vielä tunnin ennen kuin heräsi kunnolla. Silloin hoitaja tuli tuomaan hänelle ruokaa. "Miten sä voit?" hän kysyi. "Hyvin kai" Aleksi vastaa. Hoitaja nyökkäsi ja lähti huoneesta. Aleksi katseli annostaan. Perunamuusia ja pinaattilettuja. Sitten hän vain alkoi syödä. Hänellä taisi olla nälkä, koska hän ei saanut syödä ennen leikkausta. "Mun pitää mennä ni pärjäätkö tääl nyt?" sanoin. "Mhmh" Aleksi mumisi suu täynnä ruokaa. Jätin hänet syömään ja lähdin.

---

Niko

Heräsin kun aurinko häikäisi silmiäni. Siristin silmiäni ja venyttelin. Joonas nukkui vielä sikeästi ja hän oli kietonut kätensä ympärilleni joten en päässyt liikkumaan. Minusta tuntuu että rakkoni räjähtää jos en pian pääse kuselle. Aloin silitellä Joonaksen selkää herättääkseni hänet. Tämä raotti silmiään ja hymyili unisena. "Mun pitäs päästä vessaan" sanoin ja Joonas päästi minut menemään. Noustuani sängystä Joonas painoi päänsä takaisin tyynyyn, veti peiton korviin ja jatkoi uniaan. Hymyilin tuolle näylle mutta sitten lähdin kiireesti vessaan etten kuse alleni. Kun tulin takaisin makuuhuoneeseen, Joonas makasi vatsallaan jalat ja kädet levällään keskellä sänkyä. Naurahdin hieman. Silloin kuulin äkäisen äänen takaani. "Miau!" Rommi tuijottaa minua oviaukossa. On näemmä aika ruokkia tuo katti. Menin keittiöön ja laitoin Rommin kuppiin vähän kissan ruokaa. "Miau!" kissa maukui kiitollisena ja alkoi syödä ruokaansa. Menin takaisin makuuhuoneeseen. Joonas nukkui edelleen. Ja kuorsasi. Hänen suustaan valui kuolavana hänen poskelleen, sillä hän nukkui suu raollaan. Päätin vähän kiusata häntä, joten vedin peiton pois tämän päältä. Joonas mumisi jotain ärtyneenä ja käpertyi sikiöasentoon. "Porkooo! Aika nousta!" sanoin ja yritin pidätellä naurua. Joonas nappasi tyynyn ja peitti sillä päänsä. "Ei vielä. Haluun nukkuu" hän mumisi. Silloin keksin mikä varmasti saa pojan nousemaan. Hain Rommin olohuoneesta ja laskin sen sängylle. Rommi pitää Joonaksesta melkein enemmän kuin minusta ja hakee tältä jatkuvasti huomiota. Nyt se asteli Joonaksen pään viereen ja alkoi maukua tälle. Vähän väliä se huitaisi Joonasta tassullaan. "Miks sä toit ton saatanan mun kimppuun?" Joonas mutisi ja katsoi minuun vittuuntuneena. "Koska sun pitää nousta" sanoin.
Joonas nousi istumaan ja haroi hiuksiaan väsyneenä. Nostin Rommin alas sängyltä. Se kipitti tiehensä. Varmaankin katsomaan onko kuppiin jäänyt ruoan jämiä. Menin Joonaksen viereen sängylle istumaan. Poika nojasi minuun ja nosti uneliaan katseensa silmiini. "Mites sua noin paljon väsyttää?" sanoin ja pörrötin tuon hiuksia. "En tiiä" hän vastasi ja haukotteli. "Kuule, must tuntuu et sä tarvit kahvia" sanoin ja Joonas hymyili. Menimme keittiöön ja laitoin kahvinkeittimen päälle. Joonas meni pöydän ääreen istumaan ja yllätyksekseni hän otti hedelmäkorista banaanin ja alkoi syödä sitä. "Toihan alkaa taas sujua" sanoin ja Joonas hymyili. Menin halaamaan tuota. Olin niin iloinen, että Joonas syö taas melkein normaalisti eikä tilanne mennyt niin pahaksi kuin vuosi sitten. Silloin Joonas pystyi hädin tuskin kiipeämään studion portaat ylös. Joonas myös paleli kesät talvet. Niin laiha hän oli. Minuun oli oikeasti sattunut katsoa miten sairas Joonas oli. En voinut edes auttaa häntä. Joonas oli myös hetken osastolla, mutta hän on kertonut siitä vain minulle. Muille hän väitti, että hän vain oli yksinkertaisesti liian väsynyt edes poistumaan kotoaan. Mutta nyt Joonas voi onneksi todella paljon paremmin. Katsoin poikaa, joka söi banaania ja katseli jotain kännykästä. Hymyilin pienesti. Kahvi oli keittynyt joten kaadoin sitä kahteen kuppiin ja annoin toisen Joonakselle.