Joonas ja Niko: Kielletty rakkaus

Luku. 50: Puskassa

Nonii se ois sitten 50. luvun aika. Kiitti kaikille ketkä on lukenu. En ois oikeesti uskonu et tästä tarinasta tullaan tykkäämään näinki paljon. Ja seki et tätä on laitettu kaikille listoille joiden nimi on tyylii "lempparit" ni lämmittää sydäntä. ❤️🥺

Ja tässä on myös samalla timeskip siihen ku Olli ja Aleksi lähtee takas Suomeen koska en jaksa enää keksii mitä ne siel Kreikassa tekis. XD

Olli

Olemme Aleksin kanssa taksissa matkalla lentokentälle. Lähtisimme takaisin Suomeen. Kello on vasta jotain 6 aamulla. Aleksi nukkuu nojaten minuun. Kyllä minä ymmärrän. Olimme saaneet ohjeita mitä pitää ottaa huomioon Aleksin kasvaimen kanssa kun matkustamme lentokoneella. Ensinnäkin täytyy olla särkylääkettä käden ulottuvilla. Sen lisäksi minun piti pitää huolta että kaikki on hyvin koko lennon ajan. Uskon että me kyllä selviämme turvallisesti kotiin. Taksi pysähtyy lentokentän ovien eteen. "Aleksi. Ollaan perillä" sanon ja ravistan häntä kevyesti. Aleksi herää ja venyttelee vähän. Sitten nousemme taksista ja menemme sisään terminaaliin. Lähtöselvityksessä ei onneksi ollut paljon jonoa. Muutenkin Rodoksen lentokenttä on pieni. Turvatarkastuksessa Aleksi joutui tutkittavaksi. Se oli onneksi vain satunnaistarkastus. Aleksi päästettiin jatkamaan matkaa. Menimme portille ja odotimme että koneeseen aletaan päästää porukkaa. Istuimme penkeille ja Aleksi nojasi minuun. Ei mennyt kuin kymmenen minuuttia niin poika oli sikeässä unessa. Lento lähtee onneksi vasta tunnin päästä. Herättäisin hänet sitten. Ja kyllä, minä olen juuri se henkilö, jonka täytyy mennä vähintään tunti aikaisemmin lentokentälle. Ajattelin että voisin käydä hakemassa kahvia. Nostin Aleksin päätä ja hivuttauduin pois tämän alta. Laitoin Aleksin repun penkille ja laskin hänet sen päälle nukkumaan. Repussa ei ollut hirveästi mitään kovaa sisällä, joten se toimi hyvin tyynynä. Menin ostamaan kaksi kahvia. Laskin toisen pahvisen mukin penkille viereeni. Aleksi alkoi onneksi pian heräillä. "Toin sulle kahvia. Se ei onneks ehtiny jäähtyä" sanoin. Ojensin mukin Aleksille. "Kiitti" hän sanoi ja hörppäsi kahvista. Meni puolisen tuntia niin portti avattiin. Pääsimme koneeseen ja istuimme alas. Juuri silloin alkoi kuulutus.

"Hyvät matkustajat. Tervetuloa lennolle Rodokselta Helsinkiin. Muistattehan pitää turvavyön kiinni merkkivalon palaessa ja laittaa matkatavarat edessä olevan istuimen alle. Lentoaika on 4 tuntia. Lentosää on hyvä, mutta turbulenssia saattaa tulla. Nauttikaa matkasta"

Tuo kuulutus tuli varmaan viidellä eri kielellä. Nojasin taaksepäin kun kone lähti rullaamaan kiitorataa pitkin. Se nousi ilmaan ja näin matkamme kohti kotia oli alkanut. Aleksi näytti väsyneeltä. Vedin hänet kainalooni ja siihen hän sitten nukahti.

---

Joonas

Heräsin kahvin tuoksuun. Niko oli näemmä jo noussut. Olimme luvanneet hakea Aleksin ja Ollin lentokentältä. Heidän lentonsa olisi perillä joskus ehkä kymmenen aikoihin. Menin keittiöön. Niko oli kattanut pöytään puuroa ja nyt hän keittää kahvia. Niko on selin minuun. Menen hänen taakse ja kuiskaan tämän korvaan "Huomenta". Niko pomppaa varmaan kaksi metriä ilmaan ja kääntyy ympäri. "Vitun Joonas saatana paskoin melkein housuun äsken!" hän huudahti. Minä vain nauroin. "Sori" sanoin ja pussasin Nikoa poskelle. Söimme aamupalan ja menimme sitten sohvalle ja räpläsimme kännyköitä. Turha sinne kentälle on mennä liian aikaisin. Voihan se olla että lento myöhästyy. Eivät aikataulut aina pidä paikkaansa. "Joonas pitäskö alkaa suunnitella niitä häitä kun ne on jo puolentoista kuukauden päästä?" Niko kysyy. "Joo ehkä. Mulla on yks idea hääpaikalle. Mut vihkiminen tapahtuu tietenki kirkossa vai mitä?" kysyn. Niko nyökkää ja hymyilee. Päätämme kuitenkin jatkaa myöhemmin. Aivan pian pitäisi lähteä sinne lentokentälle Ollia ja Aleksia vastaan.