Joonas ja Niko: Kielletty rakkaus

Luku. 97: Viski

*Timeskip 2 viikkoa*

Joel

Pääsimme Tommin kanssa vihdoin kotiin. Onneksi juuri tänään sillä tänään on syntymäpäiväni. Sain sellaisen astmapiipun, jota pitää ottaa jos tulee hengenahdistusta. Sen lisäksi minulla on puolen vuoden liikuntakielto. Muuten olen aivan kunnossa taas. Ja vitun puutteessa. Kun olimme päässeet Tommin kanssa kotiimme, tartuin rumpalista kiinni ja aloin suutelemaan tämän huulia ahnaasti. Tommi ymmärsi yskän ja vastasi niihin. Potkimme kengät jaloista ja kuljetin Tommin olohuoneeseen ja kaadoin sohvalle. Revin häneltä vaatteet pois ja riisuin samalla itseni. Olimme pian molemmat ilman rihman kiertämää. Menin Tommin päälle ja suutelimme intohimoisesti. Miehuutemme koskivat toisiaan ja se kiihottaa entistä enemmän. Tommillakin oli ilmeisesti kiire sillä hän alkoi hinkkaamaam miehuuttaan omaani vasten. "Mmh" huokaisen Tommin suuhun. En jaksa hakea kortsuja ja liukkaria joten menen ilman. Kuuntelin Tommin huokailua ja se sai minut nopeuttamaan koko ajan vain enemmän. Samalla huokaukseni nopeutuivat. Tommi pyrki nousemaan ylös. Tajusin että hän tahtoo olla päällä. Käänsin meidät ympäri ja Tommi alkoi liikkua ylös ja alas yhä nopeammin. Tartuin hänen miehuudestaan kiinni ja aloin runkkaamaan häntä. Silloin Tommi ei enää pystynyt pidättelemään vaan huokaisi äänekkäästi ja pian tunsin nestettä vatsallani. Minä en ollut vielä saavuttanut huippua. Tommi päätti vähän auttaa ja hän jatkoi liikettä vielä. Selkäni kaartuu nautinnosta. Puristan silmät kiinni. Tunnen kuinka Tommi nousee miehuuteni päältä ja jatkaa sitten kädellään. "Aaaahhhhhhh!" huudan ja laukean osittain omalle vatsalleni, jossa olivat jo Tommin nesteet ja osittain Tommin kädelle. Tommi pyyhkii kätensä vatsaansa ja kumartuu sitten suutelemaan minua. "Vittu sä oot hyvä" Tommi sanoo. "Nii säki" vastaan. Tommi tulee viereeni sohvalle ja vetää viltin päällemme. Meillä ei ole kiire mihinkään. Painan pääni Tommin rintakehälle ja suljen silmäni. Tommi silittää hiuksiani. "Hyvää syntymäpäivää rakas" Tommi sanoo. Suupieleni kääntyvät hymyyn. Tunnen alkavani vaipua uneen.

---

Niko

Nyt on 5. lokakuuta eli Joelin ja Joonaksen syntymäpäivä. Joonas nukkuu vielä sillä kello on vasta kymmenen. Illemmalla mentäisiin baariin mutta päivälle olen suunnitellut Joonakselle kaikkea kivaa. Viettäisimme tämän erityisen päivän ensimmäistä kertaa avioparina, joten tämän päivän pitää olla täydellinen. Menin makuuhuoneeseen tarkistamaan että Joonas on vielä unessa. Ja olihan hän. Hän rutisti tyynyään ja hänen suunsa oli hieman raollaan. Suljin oven varovasti ja menin keittiöön. Kakku oli jo valmis. Olin tehnyt sen yöllä kun Joonas oli jo mennyt nukkumaan ja piilottanut sen jääkaappiin. Aloin tekemään aamupalaa. Laitoin croissantit uuniin ja aloin paistamaan munia ja pekonia. Yritin olla mahdollisimman hiljaa ettei Joonas vain herää vielä. Pian kaikki olikin jo valmista. Sivusilmällä näin Rommin menevän makuuhuoneen ovelle. Ehdin juuri ja juuri napata kissan syliini ennen kuin se olisi alkanut raapimaan ovea. Kannoin Rommin olohuoneeseen ja se meni raapimispuuhunsa murjottamaan. Katoin ruoat pöytään. Kakun ottaisin vasta myöhemmin esiin. Katselen kaikkea mitä olen saanut aikaan. Olen aika ylpeä itsestäni. Minulla oli vielä aivan erityinen lahja Joonakselle. Kyseistä asiaa poika on kinunnut jo pitkään. Hiivin makuuhuoneeseen herättämään Joonaksen. Poika oli kääntynyt selälleen ja hän oli niin söpö että en olisi millään raaskinut herättää häntä. Mutta kai se on pakko. Aloin silittämään hänen hiuksiaan.
"Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan. Paljon onnea vaan rakas Joonas. Paljon onnea vaan" lauloin. Joonas mumisi jotain ja raotti silmiään. Hänen suupielensä kääntyivät hymyyn. Hymyilin ja suutelin poikaa. Hän vastasi suudelmaan. "Hyvää syntymäpäivää kulta" kuiskasin. "Nouse ylös ja tuu keittiöön. Mulla on sulle yllätys" jatkoin. Joonas nousi istumaan ja hieroi silmiään. Menin keittiöön odottamaan ja valmistelemaan Joonaksen lahjaa. Pian Joonas tuli keittiöön. Hän pysähtyi oviaukkoon nähtyään valmiiksi katetun pöydän sekä kaikki koristeet. Pöydässä oli valkoinen pöytäliina ja toisen tuolin, sen joka oli tarkoitettu Joonakselle, takana leijui kaksi foliopalloa, jotka muodostivat luvun 28, sillä sen verran Joonas tänään täyttää. Hymyilin Joonaksen hämmennykselle. Hän tuli istumaan pöydän ääreen ja minä istuin toiselle puolelle. "Mulla on sulle lahja mut saat sen vasta aamupalan jälkeen" sanoin. Joonas nyökkäsi ja otti yhden croissantin ja munia ja pekonia. "Tää on tosi hyvää. Mistä sä oot oppinu tekee näin hyvää ruokaa?" Joonas kysyi kun olimme syöneet. "Mulla oli hyvä opettaja" sanoin ja hymyilin. Joonas oli ensin hämmentynyt mutta hänen suupielensä kääntyivät leveään hymyyn kun hän tajusi että tarkoitan häntä. "Saanks mä nyt mun lahjan?" Joonas sanoi sitten. Hän on kuin pieni lapsi, joka odottaa joulupukkia. "Viedään astiat eka pois" sanoin. Joonas mutristi huuliaan mutta vei kuitenkin kiltisti lautasensa tiskialtaaseen. Nyt on aika. Johdatin Joonaksen olohuoneeseen ja sohvalle istumaan. Istuin hänen viereensä. "Missä se on?" Joonas kysyi. "Malta nyt hetki" naurahdin. Otin Joonaksen käsistä kiinni. "Sähän tykkäät Rommista vai?" kysyin. Joonas nyökkäsi. "No mitä jos niitä oiski kaks?" kysyin nyt jo vihjailevasti. Joonas ei ensin ymmärtänyt mutta sitten hänen silmänsä pyöristyivät lautasen kokoisiksi. "Siis tarkotaks sä...ooks sä tosissas?" Joonas kysyi. Nyökkäsin. "Niko ei et sä oo voinu...tää on pränkki eiks nii?" Joonas sanoi. Hymyilin ja nousin ylös. Menin avaamaan kylpyhuoneen oven. Pieni kissanpentu juoksi olohuoneeseen. Olin hakenut sen aikaisin aamulla ja se oli odottanut kylpyhuoneessa missä sillä oli juomakuppi, ruokaa ja pari lelua. Joonas katsoi kissaa ja oli ällistynyt. Sitten hän meni polvilleen lattialle ja kissa tuli heti nuuskimaan Joonasta. Joonas nosti pennun syliinsä ja halasi sitä. Pentu selkeästi piti Joonaksesta koska se ei rimpuillut. "Kiitos kiitos kiitos!" Joonas sanoi ja kyyneleet valuvat hänen poskilleen. Hän oli niin onnellinen. Rommi mulkoili uutta tulokasta raapimispuustaan epäilevästi. "Mikä tän nimi on?" Joonas kysyi ja silitti pienen kissan turkkia. "Mä aattelin et sä saat nimetä sen" sanoin. Joonas nosti kissan kasvojensa tasolle ja katsoi sitä silmiin. "Sä oot Viski. Se sopii hyvin Rommin kans" Joonas sanoi lopulta. Kissa maukui ikään kuin hyväksyisi nimensä. "No sehä on tosi hyvä nimi" sanoin. Oli niin suloista katsoa kuinka Joonas ja Viski tutustuivat toisiinsa. Heistä tuli heti parhaat kaverit. Jätin Joonaksen leikkimään uuden ystävänsä kanssa ja menin makuuhuoneeseen, suljin oven ja soitin muille jätkille. Sovimme että näemme baarilla kello seitsemän illalla. Olli on kuski koska hän ei voi juoda alkoholia. Menin takaisin olohuoneeseen. Joonas leikki edelleen Viskin kanssa. Ottaisin kakun mukaan baariin. Tein sen tavallaan molemmille. Se on suklaakakku, koska Joel ja Joonas molemmat rakastavat suklaakakkuja. Pian kello olikin jo sen verran, että piti lähteä kohti baaria. Olli tuli hakemaan meitä pihasta. Tommi ja Joel olivat jo kyydissä. Olimme jättäneet Rommin ja Viskin kahdestaan kotiin. Täytyy vain toivoa että ne tulevat toimeen keskenään.

---

Tommi

Saavuimme pian baarille mutta Ollilla oli vaikeuksia löytää parkkipaikka. Lopulta hän löysi paikan ja kävelimme baariin. Olimme etukäteen ilmoittaneet että tulemme juhlimaan synttäreitä mutta Joel ja Joonas eivät tiedä asiasta. Baarin tarjoilija otti meidät vastaan ja johdatti pöytään. Hän toi meille viinipullon ja lasit. Joimme viiniä paitsi Olli, joka oli saanut oman pienemmän pullon alkoholitonta viiniä. Pitää suositella tätä baaria. Täällä on tosi hyvä palvelu. Meillä oli tosi mukavaa. Sitten tarjoilija tuli luoksemme kantaen kakkua, jossa oli kynttilöitä. Hän laski sen pöydälle Joelin ja Joonaksen eteen. Molemmat näyttivät ällikällä lyödyiltä. Aloimme laulaa.

"Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan. Paljon onnea Joel ja Joonas, paljon onnea vaan!"

Taputimme ja Joel ja Joonas puhalsivat kynttilät ja sen jälkeen halasivat toisiaan. En ollut antanut Joelille vielä tämän lahjaa mutta se olisi aivan erityinen lahja ja Joel tulisi muistamaan sen vielä vuosien jälkeenkin. Joonas kertoi kaikille Viskistä, uudesta kissastaan. Meillä oli tosi hauskaa. Jossain vaiheessa siirryimme tanssilattialle juhlimaan. Olli oli ainut selvinpäin. Me muut olimme vähän hiprakassa mutta emme umpikännissä. Olimme sopineet että emme juo paljon koska Ollin pitäisi muuten yksin selvitä neljän kännisen miehen kanssa kotiin. Me tanssimme vaikka kuinka ja kauan kun yhtäkkiä Joel alkoi yskimään. Se ei tuntunut loppuvan. Päätin että raitis ilma voisi auttaa joten talutan hänet ulos baarista. Muutkin tulivat katsomaan mitä tapahtuu. Joel vain yski taukoamatta ja välillä haukkoi henkeä. Arvelin että kyseessä on astmakohtaus. "Joonas! Hae Joelin lääkkeet! Ne on sen takin taskussa" sanoin. Joonas juoksi sisään baariin. Autoin Joelin läheiselle penkille istumaan. "Rakas yritä hengittää ihan rauhassa. Kohta helpottaa" yritin rauhoitella häntä. Pian Joonas palasi lääkkeiden kanssa. Laitoin astmapiipun nopeasti Joelin suuhun. "Vedä syvään henkee" sanoin. Painoin nappia ja Joel vetäisi henkeä sisäänpäin. Kyllä hän osaa itsekin käyttää tätä mutta kohtaus oli niin raju että minun oli pakko auttaa. "Helpottaako?" kysyin. Joel nyökkäsi. Yskä hellitti pikkuhiljaa ja henki alkoi taas kulkea. "Ehkä me istutaa loppuilta ja otetaa rauhassa" Joonas sanoo. Nyökkään ja nostan Joelin ylös. Menimme takaisin baariin. Joelkin sai juhlamielen takaisin kun hän sai ison palan suklaakakkua.

---

Joo päätin nyt jostai syystä et on lokakuu ja et haluun uuden kissan tähä joten joo. XD

Sanoja: 1355