Joonas ja Niko: Kielletty rakkaus

Luku. 49: Sovinto

Tää luku on omistettu Luna gerbiilin muistolle.❤️ Nuku hyvin rakas. 💕 2019-2022 ✝️ Oot nyt Nachon ja Dominon luona. <3 Kiitos näistä vuosista. Toivottavasti suhun ei satu enää.

Ja nyt siihen lukuun. Sori jos sain jonkun jo nyt itkee. 🥲

Joel

Herään studion sohvalta. Päätä särkee. Ääni on aivan käheä koska huusin niin paljon. Nousen istumaan mutta minua huimaa joten menen takaisin makaamaan. Voi johtua siitä, että olen edelleen vähän hiprakassa. Juuri silloin ovi aukeaa ja Joonas astuu sisään. "Mikä olo?" hän kysyy. "Mhh en tiiä. Päätä särkee ja huimaa" vastaan. Joonas lähtee mutta palaa pian mukanaan särkylääkettä ja vesilasi. Pistän pillerin suuhuni ja nielaisen sen veden avulla. Juon koko lasin tyhjäksi. "Haluisitko kertoo mikä sulle tuli?" Joonas kysyy ja istuu viereeni laittaen käden olalleni. Huokaisen syvään. "Ihan rauhassa. Ei oo mikään kiire. Omaan tahtiin vaan. Eikä sun tarvii kertoo jos et halua. En pakota sua" Joonas sanoo. Nielaisen. "M-mä. Mä oon niin kyllästyny tähän. En vaan vittu jaksa. Jatkuvasti mua ahdistaa ja stressaa. Oon niin väsyny ku en saa nukuttuakaa" kerron. Huomaan ääneni alkaneen väristä. "Voi Joel. Kaikki on ihan hyvin. Sun pitäis pitää vaikka pari viikkoa lomaa et otat vaan rennosti etkä mieti kaikkea turhaa. Ja sun pitää puhua Tommin kanssa. Mä tiiän että tää johtuu siitä teidän riidasta" Joonas sanoo. Hän halaa minua. Nojaan häneen ja itken vähän. Joonas silittää selkääni. "Shh Joel kyllä kaikki vielä kääntyy parhain päin" hän sanoo. Silloin tunnen kuinka sohvan reuna painuu alemmas vieressäni. Joku istui siihen. Ja pian tunsin toiset käsivarret ympärilläni. Luulin aluksi että se on Niko, mutta sitten kuulin hiljaisen äänen korvani juuressa. "Mä rakastan sua Joel". Se oli Tommi. Irrottauduin Joonaksesta ja heittäydyn Tommin syliin. Alan itkeä ja paljon. "Shh rakas kaikki on hyvin" Tommi kuiskaa. Kuulen hänen äänestään, että hän itkee myös. Joonas nousi ylös ja poistui huoneesta jättäen meidät kahdestaan. "A-anteeks Tommi rakas. Mä satutin sua. Pahasti. Mä en tiiä ansaitsenko mä enää sun rakkautta. Tai yhtään kenenkään" itken Tommin rintaa vasten. Tommi on vain hiljaa mutta hänen halauksensa ja silityksensä rauhoittaa ja tuo lohtua.

---

Tommi

Silitän Joelia, joka itkee vuolaasti sylissäni. Minun käy häntä sääliksi. "Rakas ei sun tartte itkeä. Kaikki hyvin" sanon. Mutta Joel vain itkee ja itkee. "Mä oon niin vitun väsyny tähän elämään. Mä en jaksa enää. En vaan jaksa" Joel parkuu. En tiedä mitä minun pitäisi tehdä. Luulen että autan Joelia parhaiten siten, että olen vain siinä ja annan hänelle läheisyyttä ja turvaa sekä lohtua. En ole ikinä nähnyt Joelia noin paskana. Se sattui. Toisella on huono olla etkä voi tehdä oikein mitään. Joelin itku ei meinannut millään loppua. Menin makaamaan sohvalle ja vedin Joelin päälleni niin, että tämän pää oli rintani päällä. Joel kiersi kätensä tiukasti ympärilleni. "Shh ei oo hätää. Mä oon tässä" sanoin. Lopulta itku alkoi laantua. Kuului vain hiljaista niiskutusta. Annoin Joelille pusun päälaelle. "Ethän jätä mua enää ikinä?" Joel kysyi hiljaa. "En jätä mä lupaan" vastasin. Mutta Joel ei enää kuullut. Hän nukkui. Vedin sohvalla olleen viltin päällemme niin, että Joelista näkyi pelkkä pää. Ja toinen jalka pilkotti viltin alta. Joel näytti ihanan levolliselta nukkuessaan siinä. Hän todella tarvitsee lepoa. Paljon. Hänellä on ollut liian raskasta viimeaikoina. Huomasin tummat silmänaluset. Ne olivat merkki liian vähäisistä yöunista. Laitan käteni Joelin hiuksiin ja silitän niitä vähän. Joelin suupielet kääntyvät pieneen hymyyn. Hymyilen itsekin. Hän on niin söpö. Joel mumisee jotain unissaan ja ottaa mukavamman asennon jatkaen sitten uniaan. Päätän itsekin ottaa pienet päiväunet, koska en pysty liikkumaan tuon blondin nukkuessa päälläni. Laitan silmät kiinni ja kuuntelen Joelin tuhinaa, joka vaivuttaa minut hiljalleen uneen.