♡Blind Channel In The World ♡

Luku 99.

POV: Carla
"Miten mä kerron Joelille?" Itken olohuoneeni sohvalla Marian samalla halatessa minua.
"Kyl Joel ihan varmasti ottaa tän hyvin." Hän hymyilee minulle ja hakee jääkaapistani suklaalevyn. Hän laittaa jonkun leffan pyörimään ja alan syömään suklaatani. Onneksi hän tuntee minut hyvin, joten tietää miten ajatukseni saa muualle.

Elokuva loppuu parin tunnin päästä, jolloin Maria lähtee omaan kotiinsa. Hän tosin asuu naapurissani, joten matka ei ole pitkä. Minua väsyttää todella paljon. Olen itkenyt tänään varmaan enemmän kuin valtameressä on vettä. Makaan sohvalla ja vedän vain viltin päälleni. En jaksa nyt mennä makuuhuoneeseen, joten nukahdan sohvalle.

| Seuraava päivä |
Herään sohvalta. Näytän varmaan ihan räjähtäneeltä, mutta ei paljoakaan kiinnosta se. Kuulen avainten menevän oven lukkoon ja pian ovi aukeaa. Vittu. Joel ilmeisesti tuli jo. Otan puhelimeni käteen olohuoneen pöydältä ja katson kelloa. 13:20. Nukuinko näin pitkään? Nousen istumaan sohvalle ja yritän näyttää mahdollisimman freshiltä. En kyllä varmaan onnistu siinä.

Joel kävelee olohuoneeseen. "Vitsi oli hyvä keik..- ooks ok..?" Hän aloittaa lauseen mutta huomaa sitten minut. "Joo miten nii?" "Noku öö sul on meikit iha levinny ja silmät punaset.." hän sanoo varovaisesti. Purskahdan välittömästi itkuun. Joel halaa minua. Itken vasten hänen olkapäätään tuon silittäessä samalla selkääni. Olen kaivannut tätä. Joelin seurassa on aina hyvä olla.

"Haluutko puhua..?" Joel irtaantuu halista ja katsoo kohti kasvojani. "M-mä oon raskaana.." änkytän ja itken taas. Joel ei sano mitään. Hän vain katsoo minun silmiini. Tilanne tuntuu ahdistavalta.

Hetken hiljaisuuden jälkeen Joel suutelee minua. Vastaan varovaisesti suudelmaan. Miksi hän ei sano mitään? Oliko tämä hyväksyntä vai ei? Onko hän vihainen? Tuhannet kysymykset pyörivät mielessäni.

"ooks sä vihanen?" Kysyn suoraan häneltä.
"Rakas.. miten mä voisin olla vihanen sulle?"
"Noku et sano mitää.." "Mä vaan yllätyin. Aioks sä pitää sen?" "E-en mä tiiä.. en mä oo valmis viel äidiks.." sönkötän. "sun keho, sun päätös. Tuen sua mitä päätätkää. Sanon vaa sen et mä ainaki haluisin lapsen.." "mua pelottaa vaan se.." "mikä siin sua pelottaa?" "Et joku ihminen kasvaa mun sisällä ja mulla on velvollisuus pitää siitä huolta koko loppu elämäni." "No mut me huolehdittais siitä yhessä.." "en tiiä, en haluu ainakaa nyt miettii asiaa." Huokaisen ja käperryn viltin alle.

"Tuutko suihkuu mun kaa? Tekis hyvää." Joel kysyy minulta. Mietin hetken ja nyökkään sitten pienesti. Joel nousee ylös sohvalta ja tulen hänen perässään. Menemme kylpyhuoneeseen ja riisumme vaatteemme ja heitämme ne pyykkikoriin. Pyykkiäkin pitäisi pestä, sillä kori alkaa olla aika täynnä. Ei vaan millään jaksaisi nyt.

Menen suihkun alle ja laitan sen päälle. Joel tulee viereeni. Alan pesemään itseäni ihan normaalisti. Suihku todellakin tekee hyvää.

Pesen hiuksiani shamppoolla, jota kaadan myös Joelin kädelle. Hänkin alkaa hieromaan sitä hiuksiinsa. Shamppoon jälkeen laitamme vielä hoitoainetta. Huuhtelemme molemmat hiuksemme.

Joel alkaa pesemään minun kroppaani. En pyytänyt, mutta ei se haittaakaan minua todellakaan. Suljen silmäni, ettei pesuainetta mene silmiini.

| smuuttia |
Pian tunnen Joelin huulet kaulallani. Hän tietää herkän kohtani ja alkaa imemään sitä. Se saa minut huokailemaan hänen nimeään. Huomaan Joelin olevan ihan kovana, joten virnahdan vain hänelle. Hän työntää minut seinää päin ja alkaa suutelemaan kroppaani. Työnnän tuota hieman pois päin minusta, jolloin saan tuolta kysyvän katseen. Käteni vaeltelevat hänen kropallaan. Ne kuitenkin pysähtyvät hänen kohoumalleen. Otan siitä hennosti kiinni ja puristan. Katson häntä silmiin ja huomaan tuon kasvoilla anovan ilmeen. Hymyilen ja alan vetämään hiljaa vetoja. Nopeutan tahtia tuon huokaillessa kovempaa. Sori naapurit.
———————————————————————
Sanoja: 573
Hahah ette saanu tässä luvussa vielä ihan kunnon smuuttia. Ehkä ens luvus sit. Ens luku onki jo 100😳Sos, aika menee nopeesti. Kattoo jos keksisin vaikka jotain spessua. Ideoita?