♡Blind Channel In The World ♡

Luku 134.

Pov. Niko
Istun sairaalassa Joonaksen vieressä ja silitän tuon kättä. Onneksi hän selvisi vain pintanaarmuilla. Luoti oli vain hipaissut hänen kylkeään. Samaa en pysty valitettavasti sanomaan Noorasta, joka makaa omalla sängyllään Joonaksen vieressä.

Huoneen ovi avautuu ja siirrän katseeni sitä kohti. Olli ja Aleksi tulevat peremmälle huolestuneen näköisenä. "Onks Joonas kunnos?!" "Joo on se. Luoti vaa hipas sen kylkee." "Luoti? Missä helvetissä te ootte ollu?" "Pitkä tarina, kerrotaan myöhemmin." "Onks tos Noora?", Olli siirtää katseensa blondiin vähän nuorempaan tyttöön. "Joo, se tuli just pitkästä leikkauksesta." "Okei. Tommi tulee kans tänne hetken päästä ku ne lähti ajamaa takas Ouluu Lauran kaa tänää aamul."

Lopulta Tommi ja Laurakin saapuvat sairaalaan. Nyt täällä on kaikki paitsi noh Joel on tietysti jossain hevon vitussa niin kuin aina. Ja Carla. Selitän koko tarinan samalla silittäen Joonaksen kättä. Hän on vahvoissa lääkkeissä, joten heräminen tapahtuu vasta myöhemmin. "Selviiks Noora?" "Lääkäri ei osaa sanoo viel. Sitä kuitenki ammuttii päähän."

Joonaksen vanhemmat ovat tällä hetkellä töissä, joten olemme keskenään täällä sairaalassa. Hetken kuluttua lääkäri tulee huoneeseen kansion kanssa. "Voidaan alkaa herättämään Joonasta." "Mä oon ihan hereillä jo..", Joonas sanoo yhtäkkiä ja avaa silmänsä. Menen tuon luokse ja otan hänen kädestään kiinni. "Kauanks oot ollu hereillä?", naurahdan. "Just vasta heräsin ennen ku lääkäri tuli." Nyökkään. "Okei Joonas sulla näyttäis olevan kaikki arvot kunnossa, illemmalla voidaan jo kotiuttaa sut", lääkäri lukee kansiostaan. Hymyilen Joonakselle ja silitän hänen hiuksiaan. Onneksi tuolle ei käynyt pahemmin. "Sitte ku oot heränny kunnolla ni jutellaan Nooran tilanteesta." Lääkäri lähtee ja saan vain Joonakselta hämmentyneen katseen.

"Nooran tilanteesta?" "Onks sillä kaikki hyvin?!", Joonas huudahtaa ja katsoo viereensä, jossa Noora makaa hengityskoneessa. Tuo nousee istumaan ja meinaa lähteä sängystään. "Hei Jonsku-rakas et sä voi lähtee mihinkää ennen ku lääkäri antaa luvan..", kuiskaan rauhallisesti, jolloin Joonas tulee takaisin makuuasentoon. "Mitä Nooralle kävi?" "Sitäki ammuttiin." "Miks se on hengityskoneessa ja mä en?" "Koska se vitun luoti meni sen päähän." Joonas jähmettyy ja katsoo minua kohti suu auki. Kyyneleet alkavat valumaan hänen poskiaan pitkin. "S-Selviääks se?" "En osaa sanoo."

Muut lähtivät jonnekin syömään. Itse jäin tänne sairaalalle Joonaksen seuraksi. Alkaa itselläkin jo olemaan vähän nälkä, mutta se ei ole pääasia. Joonas kylläkin on nukkunut tässä jo varmaan tunnin, mutta en halua jättää häntä yksin.