♡Blind Channel In The World ♡

Luku 65.

Joonaksen ja Nikon Venäjän reissu
——
POV: Niko
L A U A N T A I
Varaamme lentoliput takaisin Suomeen. Huomenna ei kulje lentoja jostakin syystä, joten joudumme odottamaan maanantaihin. Olemme jossain vähän suuremmassa kaupungissa onneksemme, sillä meidän pitäisi huomenna kuluttaa aikaamme täällä. Varmaan nukumme pitkään, käymme syömässä ja kiertelemme paikkoja. Nyt vain menemme suoraan nukkumaan. Nyt emme kyllä ota enää vettä vahvempaa hetkeen.

S U N N U N T A I
Joonas silittelee rintakehääni. "H-huomenta.. mitä kello on..?" Sanon käheällä aamu äänelläni. "Kymmenen." Nyökkään ja vedän Joonaksen päälleni makaamaan. Silitän hänen selkäänsä ja hän laskee päänsä paljaalle rintakehälleni. Pian tuo nukahtaa uudelleen ja minäkin pian hänen jälkeensä.

Herään parin tunnin päästä uudelleen. Kello on nyt jotain 12. Käteni uppoavat Joonaksen pörröisiin hiuksiin. Silitän niitä. Joonas alkaa mumisemaan unissaan jotain ja pian hän avaa silmänsä. "Kauanks nukuttii..?" "Joku pari tuntia." Joonas nousee päältäni ja astelee kohti hotellin vessaa. Avaan puhelimeni ja alan selaamaan sitä. Päätän soittaa kuitenkin Tommille, sillä haluan pitää muut jätkät ajan tasalla tilanteestamme.

"Moi.." Tommi vastaa puhelun toisesta päästä. "Moi. Tota tullaan vasta huomenna Joonaksen kans takas suomee ku tänää ei oo lentoi täältä." "Okei, pidetääks treenei ollenkaa?" "Voitte te pitää. Me tullaan sitten myöhemmin Joonaksen kaa niihin. Mites Joel? Onks siitä kuulunu jotai?" "Vissiin tänää tulee takasin helsinkii."

Joonas tulee vessasta ja lopetan puhelun.
"kenen kaa puhuit?" "Ihan Tommin kaa vaan."
"Okei. Mein pitäis varmaa nousta jo, mul alkaa olee nälkä." Joonas valittaa. Nousen ylös sängystä ja puen vaatteet päälleni. "Mein pitää samalla ostaa jotkut toisetki vaatteet, ei me voida samoilla olla montaa päivää putkeen."

Joonaskin laittaa vaatteet päällensä ja sitten otamme lompakot ja hotellin kortit mukaan. Lähdemme hotellista ja kuljemme sen viereistä katua pitkin. Pysähdymme jonkun kahvilan eteen ja menemme sisälle. Kahvilan omistaja alkaa puhumaan meille venäjää, mutta onneksi pian tajuaa ilmeistämme, että emme ymmärrä mitään. Hän jatkaa sitten englannin kielellä.

Istumme pieneen pöytään. Otimme molemmat kahvit ja parit croissantit. Alamme nälkäisinä syömään niitä. En muista, milloin viimeksi olisimme edes syöneet.

POV: Joonas
Saamme aamupalan syötyä. Enää minulla ei ole niin kova nälkä. Täällä venäjällä on astetta isommat croissantit onneksi. Lähdemme ulos kahvilasta ja kävelemme samaa katua pitkin, mitä vähän aika sitten kävelimme. Katsomme kauppojen näyteikkunoita ja menemme sisälle yhteen kauppaan. Ostamme kummallekin samanlaiset hupparit ja collarit. En tiedä, paljonko minulla on rahaa baari reissun jälkeen, mutta ainakin maksu meni läpi.

Kävelemme Nikon kanssa takaisin hotellille vaihtamaan vaatteet. Sitten menemme takaisin ulos katselemaan nähtävyyksiä. Kerrankin kun olemme täällä, niin onhan se pakko. Ei tänne nyt joka viikko eksy, ainakaan toivottavasti. Otamme Nikon kanssa parit kuvat ja sitten menemme puiston penkille istumaan. Meidän ohitsemme menee joku nuori pariskunta, jotka puhuvat yllättäen Suomea. Niko ampaisee heidän luokse. "Hei, voitteks ottaa musta ja mun poikaystävästä nopeesti kuvan?" Niko kysyy heiltä. "Ai katos! Muitaki Suomalaisia. Hetkonen, etteks te oo Joonas ja Niko Blind Channelista?" "Joo ollaan." "Voidaan ottaa kuva, mut saadaanks kans yhteiskuva tein kaa." Niko nyökkää ja hymyilee tuolle. Hän ojentaa puhelimensa naiselle ja sitten tulee istumaan viereeni. Hän ottaa parit kuvat ja sitten menemme ottamaan yhteiskuvat heidän kanssaan. "Kiitos." "Kiitos itsellenne! Haluisitteks muuten tulla mein kans vähän kiertelee kaupunkia, voitais näyttää pari kivat paikat. Ollaan asuttu täällä nyt vuoden verran ni tiietäänki jo jonkun verran asioista?" Mies kysyy ja katsoo vuorotellen kumpaakin meistä.
"Ei meillä varmaan parempaakaan tekemistä ole, joten miks ei!"

Pariskunta kertoo kaikenlaista kaupungista ja juttelemme myös itsestämme. Mainitsemme myös sen, että miten päädyimme tähän kaupunkiin. "Ette oo ensimmäisii ettekä viimeisii jotka on baari-illan jälkee löytäny ittensä täältä, itseasiassa meille kävi ihan samoin!" Nainen nauraa. Katsomme Nikon kanssa toisiamme ja purskahdamme sitten nauruun. "Missä hotellissa muuten te ootte?"
Kaivan taskustani hotellin kortin ja näytän sitä noille kahdelle, sillä en osaa lausua hotellin nimeä. Pariskunta katsoo korttia ja sen jälkeen toisiansa.
"Älkää ikinä enää menkö sinne takasin!"
———————————————————————
Sanoja: 627
Oho oho😳 Miksköhän sinne ei kannata enää mennä?😏