♡Blind Channel In The World ♡

Luku 145.

Pov. Joel
"Siis kuin kauan se Joonas on ollu jo siel vessas?", ihmettelen toisenkin bisseni loppuessa. "En tiiä, mä käyn kattomassa mikä sil kestää", Niko vastaa. "Eiku mä voin käydä, meen samalla tilaamaa lisää viinaa." Niko nyökkää minulle myöntyvästi ja jatkaa juomista.

Nousen ylös sohvalta ja meinaan horjahtaa. Ei viinan takia, vaan sen, että Aleksi kamppasi minut melkein. Tuo vain nauraa minulle. Pudistan päätäni ja lähden huvittuneena kohti vessoja.

"Joonaas..", huhuilen tuota. En saa vastausta, joten alan availemaan vessan ovia, jotka ovat auki. Avaan viimeisenä perällä olevan vessan oven, jossa näen Joonaksen istuvan lattialla nojaten seinään. "Joonas täällähän sä oot, onks kaikki ok?", kyykistyn tuon viereen. Pyyhin hänen poskeltaan valuvan kyyneleen. "Alko vaa huimaamaa yhtäkkiä, ei mitää pahempaa..", tuo sanoo samalla nousten ylös. Nousen itsekin hänen jälkeensä. "Hei et itekkää usko tota, oon tuntenu sut ihan pienestä asti joten huomaan ku valehtelet." Joonas niiskasee ja nostaa hihojaan, joissa on viiltely jälkiä. "Siis mitä? Viilteleks sä?", katson tuota järkyttyneenä.
"En mä ikinä satuttais itteäni.. näin Nikon juttelemassa jollekki sen exälle ja sit lähin vessaa ja se nainen seuras mua tänne ja kävi käsiks ku en antanu sille..", Joonas purskahtaa itkuun. Menen lähemmäksi tuota ja kaappaan hänet haliin. Silitän samalla pienesti tuon selkää. "Ei kai se tehny sulle mitään muuta..?"
"No se yritti suudella mua väkisin mut onneks ehdein väistää ja sit joku mies tuli siihen välii ja Miranda lähti." "Aa.. onneks se autto sua."
"Mm jep.. en tiiä missä oisin ilman sitä", Joonas pyyhkii kyyneleensä ja irtaantuu halista. Katson tuota silmiin ja hymyilen hänelle.

"Tuu, mennää jatkaa iltaa." Joonas nyökkää ja hymyilee minulle pienesti. Lähdemme kävelemään takaisin kohti pöytäämme. "Hei venaa.." Joonas pysähtyy ja katsoo minua ihmeissään. Lasken hänen ylhäällä olevan hihan takaisin alas ja taputan olkapäätä. "Nyt voidaan mennä."

Menemme takaisin pöytäämme. "Mikäs teillä kesti?" "Jäätii juttelee yhen vanhan luokkakaverin kaa." "Aa okei. Mut eks sun pitäny Joel hakee lisää juotavaa." "Ainii voi vittu." Lähden takaisin baaritiskin luokse ja tilaan tällä kertaa runsaalla kädellä viinaa janoisille.

Ei kestä kauaa, kunnes tulen takaisin pöytäämme. Lasken tarjottimen pöydälle ja kaikki käyvät viinojen kimppuun. "Hei hei chill, jättäkää mullekki!" "Katotaa." Niko on ainut joka pysyy pelkässä bissessä, koska kukaan ei jaksaisi tuon aggressiivista moodia.

Parin tunnin ryyppäämisen jälkeen olemme kaikki aika pihalla kaikesta. Olli ei ole vieläkään sammunut, jota ihmettelen suuresti. Ehkä hänen viinapäänsä on vihdoista viimein parantunut.

"Pitäiskö mennä jonkun kotii jatkoille? Lompakko alkaa olee aika paljon kevyempi ku tullessa." Kaikki myöntyvät ehdotukselle ja päätämme lähteä minun ja Carlan luokse jatkoille.

Pääsemme kaikki ulos baarista juuri ja juuri. Tommi on taas ainoana viisaana tilannut meille taksin, vaikka tuo itse on toisella puolella Suomea Oulussa. Hän aina haluaa pitää meistä huolta, ettei vaan päädytä kohta ihan väärään paikkaan. Varsinkin sen Venäjä-jutun jälkeen..

Hetken kuluttua kaksi taksia kaartavat baarin eteen, koska emme me kuusi suinkaan yhteen ängetä. Päätämme jakaa porukan niin, että yhteen menee Carla, Niko ja Joonas ja toiseen sitten loput eli minä, Aleksi ja Olli.

Maksan taas jälleen kyydin ja kiitämme, vaikka puhe oli aika epäselvää. Ensi kerralla kyllä joku muu saa maksaa meidän baarireissumme, koska minä ja Niko maksoimme oikeastaan kaiken. Avaan asuntomme oven ja menemme kaikki peremmälle. Minulla on aina kaapissa jemmassa bisseä ja viinaa tätä varten.

Olli lässähtää sohvalle ja sammuu siihen välittömästi. "Noniin, nyt se sammu vasta", nauramme kaikki. Ihme, että hän kesti näin pitkään.