♡Blind Channel In The World ♡

Luku 43.

POV: Joel
"Mitä helvettiä..?!" Niko huutaa. Katsomme kaikki ihmeissämme häntä, kunnes otan puhelimen Nikon korvasta ja laitan sen omani viereen. "Osaaks joku ruotsia?" Naurahdan. Kaikki katsovat minua päin ja nauravat. Pian Aleksi ottaa puhelimen kädestäni ja alkaa kuuntelemaan tuota puhetta. "Joo ei tästä kyllä mitään selvää saa.." Pian tuo alkaa puhumaan jotain ihme suomi-ruotsi sekoituskieltä luuriin ja sitten hän ottaa sen pois korvaltaan. "Ymmärsin yhen sanan ja se oli bil" "Eks se tarkota autoa..?" Olli kysyy.
"Oho, Olli ollu hereillä Ruotsin tunneilla!" Joonas nauraa.

Alamme selvittämään, että mitä tuo puhuja tarkoitti sanalla "bil." Jotakin autoihin liittyvää se on, mutta mitä? Kävelemme hitaasti eteenpäin, kunnes vastaamme tulee autokauppa. "Pitäiskö tuolta käydä tarkistamas..? Kysyn. Kaikki nyökkäävät ja sitten menemme sisälle autokauppaan. Vastaan tulew heti myyjä, joka kysyy meiltä vähän turhankin pirteästi, "Hej! Hur kan jag hjälpa?" Katsomme toisiamme ja odotamme, että joku alkaisi puhumaan ruotsia tuolle naiselle. Pian meidän lahjakas ruotsin puhuja Allu avaa suunsa "Haar duu sett våår vän?" Minulla ei ole mitään hajua mitä tuo tarkoittaa, sillä en ole hyvä ruotsissa:D Nainen pudistaa päätänsä ja menemme sitten kiertelemään kauppaa toivoen löytävämme Tommin jostain.

Kun olemme vihdoin kiertäneet koko kaupan, kuulemme jonkun auton tulevan sisään halliin. Autosta tulee ulos Tommi. Juoksemme kaikki tuon luokse ja alamme heti pommittamaan kysymyksiä. "Missä helvetissä sä olit?" "Kävin vaa koeajaa tän uuden lamborginin."
"Jaahas.. no mut miks joku ruottalainen vastas sun puhelimee?"
"No käskin jonkun random tyypin vaa puhuu teille ruotsii, ku ootte niin hyvii siin kieles.." Tommi nauraa.

Katsomme kaikki tympeästi tuota, kunnes alamme kaikki nauramaan. "Hei me myöhästytää kohta laivasta!" Joonas huutaa. Crewit ovat menneet jo edeltä laivalle, sillä heillä oli jotakin töitä siellä vielä tehtävänä. Nyt me loput 6 juoksemme kohti satamaa.
"vittu se laiva lähtee ihan just, ei me keretä.." Joonas puuskuttaa. Lisäämme kaikki hieman vauhtia, ja juuri kuin portit olisivat menneet kiinni, tulemme paikalle. Pahoittelemme, mutta onneksi kyseessä oli mukava ihminen, joten hän vielä päästää meidät laivaan.

Kukaan meistä ei nukkunut hirveästi viime yönä, joten kävelemme vain hytteihin. Pian tuleekin kuulutus, että laivamme lähtee nyt takaisin kohti Suomea. Kaikki meistä menee vain heti nukkumaan, kun olemme päässeet sisälle hytteihimme.

Nukumme aika pitkään kaikki, kunnes on pakko herätä pakkaamaan. Niko on taas hävinnyt jonnekin, aika varmasti mennyt Joonaksen ja Aleksin hyttiin. Käy hieman sääliksi Aleksia. Pakkaan Nikonkin tavarat, sillä meillä ei ole enää hirveästi aikaa ja tuo ei edes näytä merkkejä paluustaan. Pian kuulenkin koputuksen ovessani ja menen epäröimättä avaamaan sen. Oven takana seisoo meidän baby of the band ja päästän tuon sisälle. "Vittu mä en jaksa noita kahta.."
"Oliks se nyt noin paha..?" "No ne imuttelee toisiaa koko ajan.." Aleksi tuhahtaa väsyneenä. Menen halaamaan Aleksia, ja pian huomaankin paitani olevan märkä olkapään kohtaa, mihin tuo musta hiuksinen poika on haudannut kasvonsa. Nostan Aleksin kasvot olkapäältäni ja katson niitä. Hänen kasvonsa ovat ihan punaiset ja kyyneleet virtaavat poskia pitkin.

"Heei mikä on..?" Kysyn huolestuneena. "Vittu Joel mä mokasin.." Tuo purskahtaa uudelleen itkuun. Halaan tuota uudelleen pitkään, kunnes hän nukahtaa syliini. Lasken tuon makaamaan sänkyyni ja vedän peiton hänen päälleen. Sitten annan hänen vain nukkua, sillä tuo oli todella väsynyt.

Aleksi on nukkunut nyt jonkun tunnin, kunnes alan herättelemään häntä. Meidän pitäisi kohta lähteä pois laivasta. "Aleksiih.. meidän pitäis alkaa kohta lähtee.." kuiskaan. Aleksi alkaa avaamaan silmiään ja sitten tuo hieroo niitä hieman käsillään. "N-nukahdinks mä..?" "Joo, olit aika väsyny. Mut haluuks kertoo et miten sä mokasit..?" Kysyn varovasti. Aleksi huokaisee ja nousee istumaan. "Eilen tota tapahtu jotain... oltii kännissä.." "ja..?"
"No mä ja Olli vittu pantiin!" Aleksi huudahtaa.
"Nii että mitä teitte..?" "Se oli tyhmä kännipano vaa... tai ainaki Ollin mielestä!"
"Ai tykkäsiks vai..?" "No en vittu tiedä!"

Halaan Aleksia, sillä tuo kävi vähän ylikierroksilla. "Heei ei mitää hätää.. en mä kerro muille.." kuiskaan. Aleksi katsoo minua itkuisilla silmillään ja hymyilee. Pian hytin ovi aukeaa ja Joonas ja Niko tulevat sisälle. "Öö kaikki ok..?" Joonas kysyy ja katsoo Aleksia. Aleksi katsoo minua ja sitten hän lähteekin aika nopeasti kohti omaa hyttiään sanomatta mitään. Joonas ja Niko katsovat toisiaan ihmetellen ja sitten he katsovat minua kysyvästi. "Mikä Aleksilla oli..?" "Ei mikään, se oli vaan tosi väsynyt.." hymyilen. He nyökkäävät ja sitten alammekin tekemään lähtöä. Pian kaikki seisommekin laivan aulassa matkalaukkujemme kanssa ja sitten poistumme laivasta vähin sanoin.

Tilaamme parit taksit ja menemme niillä sitten koteihimme. Itse menen Carlan luokse, johon Aleksi ja Nikokin tulevat, sillä Rilla ja Rommi ovat tuolla hoidossa. He lähtevät pian tulonsa jälkeen, jolloin minä ja Carla vain chillaamme ja katsomme netflixiä yhdessä. And you know..
———————————————————————
Sanoja: 752
Muistatteko mitä Olli lupaili sillon mökillä.. siitä lisää ens luvussa😉