♡Blind Channel In The World ♡

Luku 142.

Tän piti tulla jo aikasemmin, mut sain migreenikohtauksen ni saatte tän vasta nyt. Tää oli mun mielestä vähän sekava ehkä, joten anteeksi siitä.
- - - -
Pov. Olli
Herään uudelleen. Olen ilmeisesti nukahtanut taas sen jälkeen kun Aleksi meni syömään. Pudistan päätäni ja vedän peiton pois päältäni. Kai sitä minunkin täytyy nousta. En voi koko joulua vain nukkua, vaikka kuinka paljon väsyttäisikin.

Puen päälleni ja otan puhelimeni yöpöydältä. Kello tulee kohta jo yksi. Sujautan puhelimen collareideni taskuun ja lähden alakertaan kohti keittiötä. Matkalla tervehdin vanhempieni kissaa Daisya, joka hieroo päätään jalkojani vasten. Nappaan sen syliini ja kävelen sitten keittiöön, jossa oletan muiden olevan.

"Kato pääsit ylös sängystä", isäni nauraa. Pyöräytän silmiäni ja lasken Daisyn alas lattialle. Kissa kipittää ruokakipponsa luokse, jossa on jo ruokaa odottamassa. Otan myös kulhoon puuroa ja istun Aleksin viereen. Äitini kaataa minulle kuppiin kahvia. Kiitän ja alan syömään. Hirveä nälkä.

Ehdin eilen onneksi ostamaan Aleksin lahjat ja paketoimaan ne. Kaikki on valmiina iltaa varten. Toivon enää vain hänen pitävän lahjoistani, tosin Allulle kelpaa mikä vain.

Makaan sohvalla kietoutuneena Aleksiin kiinni. Vanhempani lähtivät juuri kävelylle. Katsomme jotakin jouluelokuvaa, joka telkkarista pyörii. Olen nähnyt kyseisen elokuvan valehtelematta varmaan 20 kertaa, se vaan on pakko katsoa joka joulu. Aleksi on ihan keskittynyt elokuvaan. Itse keskityn mielummin Aleksiin.

Aleksi sulkee tunnin päästä telkkarin. "Ai joko se loppu?", ihmettelen. "Joo, seurasiks ees sitä yhtää?" "Ööh.. Sä olit mielenkiintosempaa katottavaa." Aleksi naurahtaa ja hymyilee minulle söpösti. Huomaan hänen poskillaan pienen punan. "Voii, punastuko pikku-Allu?", silitän hänen poskeaan. Aleksi vain pudistaa päätään ja suutelee minua. Vastaan tietysti siihen.

"Aww, ootte kyl niin söpö pari..", kuulen tutun äänen edestäni. Irtaannun suudelmasta ja huomaan serkkuni seisovan edessämme.
"Inna, mitäs sä täällä?" "Tulin vaa nopeesti moikkaamaa ku ei olla nähty hetkeen. Mut mitäs mitäs.. en tienny et sul on joku uus?"
"Joo täs on Aleksi.." "Mitäs Kirilille kävi?"
Aleksi vilkaisee minua kohti hermostuneena.
"Mein suhde ei vaan toiminut enää, oon nyt Onnellinen Allun kaa." Inna nyökkää ja istuu sohvalle.

"Minkä ikänen sä ees oot nykyää? Oon ihan menny sekasin." "Äyssi, oon 14v." "Aivan juu, anteeksi." "Saat anteeks jos tuutte nyt mun kanssa lumisotaa", Inna hymyilee salaperäisesti. "No ei vitussa tulla." "Sitte on vähän huonompi juttu.. näytän Aleksille sen kuvan susta pienenä.. tiiät kyl mikä kuva." Aleksi katsoo minua ihmeissään. "Joo näytä!"
"Me tullaan lumisotaan sun kanssa."
- - - -
Äitini ja isäni palaavat kävelylenkiltään. Aleksi ja Inna hautasivat minut lumeen, enää näkyy vain pääni. "Mitäs täällä on tapahtunut?", äitini repeää nauruun katsoessaan kohti minua. Kömmin pois lumikasasta ja siistin itseäni. "Pelattiin lumisotaa", Inna hymyilee leveästi ja asettaa kätensä Aleksin olkapäälle.
"Olli nähtävästi hävis sit." "Hrr.. kylmä", tärisen. "Mennääs sisälle ettet nyt vaa sairastu."
- - - -
Makaan lämpimän huovan alla vanhassa huoneessani. Inna lähti vähän aikaa sitten takaisin kotiinsa. "Mikä se kuva oli mistä Inna puhu..?" "Ei mikää, yks tyhmä juttu vaa lapsuudesta." Aleksi nyökkää ja silittää hiuksiani. Kolmen teemukillisen jälkeen minulla ei ole enää kylmä. Päinvastoin. Aleksin vieressä tulee ainakin jostain syystä todella kuuma. Hmm.. mistäköhän se johtuu?

"Voidaanko avata jo joululahjat?", Aleksi hyppii innoissaan. "Nyt jo? Yleensä me avataa vasta tosi myöhään ne." "No en jaksa enää odottaa." "No okei, avataan vaan."

Aleksi nousee ylös sängyltä ja hakee jostain pari lahjaa, joista toinen on kirjekuori. Kaivan itsekin ostamani lahjat esille ja ojennan ne Aleksille. "Sä avaat ensin herra Kaunisvesi."

Aleksi nyökkää ja alkaa avaamaan ensimmäistä pakettia, joka on pehmeä. "Eikä! Täähä on samanlainen ku sun lempi huppari!" "Kato nyt me ollaan samiksia." Aleksi naurahtaa ja ottaa nykyisen hupparinsa pois ja laittaa uuden päälleen. "Tää on ihanan pehmee.." "Siks se onki mun lemppari."

Hän loputkin lahjat, joista paljastui sellainen rakkaus-koru, johon on kaiverrettu sisälle meidän nimemme. Annoin hänelle myös tuon lempi suklaata, kehyksen, missä on kuvia meistä sekä viimeisenä lahjakortin. Aleksi lukee sitä: "tällä lahjakortilla saat niin paljon Olli Matelan kyrpää kuin haluat." Aleksi repeää nauruun. Virnuilen hänelle ja silitän tuon kättä. "Kyllä tulee käyttöön. Kiitos muru." Aleksi antaa minulle pusun poskelle.

Alan availemaan omia lahjojani. Isommassa paketissa on kaikenlaisia tuotteita, esimerkiksi kasvonaamioita sun muita sellaisia. Aleksi tietää että pidän tuollaisista. Hän antaa minulle myös pullon lempi viiniäni. Viimeisenä avaan lahjakortin. Avaan sen ja suuni loksahtaa auki. "Aattelin et pieni kylpyläloma tekis meille hyvää." Hyppään tuon syliin ja halaan häntä. "Kiitos ihan sikana rakas."