♡Blind Channel In The World ♡

Luku 46.

POV: Joonas (jatkuu yhä)
Paiskaan asuntomme oven kiinni ja juoksen rappuset alas itkuisena. Avaan ulko-oven ja yritän etsiä puhelimestani Ollin numeroa, mutta se on aika hankalaa, sillä en näe paljoakaan eteeni kyynelten takia. Hetken etsinnän jälkeen löydän oikean numeron ja soitan siihen. Odotan hetken aikaa, että Olli vastaisi minulle, mutta turhaan. Päätän kuitenkin lähteä kävelemään tuon luokse.

Kävelen ehkä 10minuuttia, kunnes seison Ollin oven takana. Soitan ovikelloa ja hetken kuluttua tuo brunette basisti avaa oven.
"Joonas mitä sä tääl..? Olli kysyy huolestuneena ja katsoo kasvojani, jotka ovat luultavasti punaiset. Kävelen sisään ja purskahdan itkuun. Olli tulee halaamaan minua ja itken tuon olkapäätä vasten, kunnes kehoni tuntuu painavalta. Olli nostaa minut syliinsä ja kävelee kohti makuuhuonetta. Hän laskee minut sängylleen ja peittelee minut siihen. Nukahdan melkein heti päästyäni makuuasentoon.

K E S K I V I I K K O

Herään Ollin sängystä aamulla tuon kolisteluun keittiössä. Nousen istumaan ja pian Olli avaakin makuuhuoneen oven ja tulee peremmälle tarjottimen kanssa. "Tein sulle aamupalaa." Tuo hymyilee. Hymähdän ja otan paremman asennon sängyssä ja sitten hän laskee tarjottimen yöpöydälleen. Tarjottimella on vohveleita, joiden päällä on kermavaahtoa ja sulkaamuruja. Tarjottimella on myös kahvia ja vettä. Alan syömään vohveleita hitaasti ja hörpin kahviani. Olli lähtee sillä aikaa suihkuun, kun syön. Saan syötyä ja nousen sängystä ylös. Astelen keittiöön tarjottimen kanssa ja pistän astiat tiskikoneeseen ensin huuhdellen ne. Pian Olli tulee kylpyhuoneesta pyyhe lantiollaan ja katsoo minua päin. "Mikä olo..?" Tuo katsoo minua kysyvästi. "i-ihan ok.. kai.." änkytän. Menen sohvalle istumaan ja Olli menee sillä aikaa vaihtamaan vaatteita. Yritän etsiä taskuistani puhelintani, mutta turhaan. Olen ilmeisesti jättänyt sen kotiin, kiva. Joten nyt en voi selailla puhelinta, niin katson vain seinää päin ja mietin asioita.

En huomaa Ollin istahtavan viereeni ja tunnen pian käden olkapäälläni. Säpsähdän ja katson nopeasti tuota päin. Olli katsoo syvälle silmiini ja pian tunnenkin kyyneleiden virtaavan poskiani pitkin. Yritän nopeasti pyyhkäistä ne pois, jottei Olli huomaa niitä. Olli ottaa käsistäni kiinni ja pitää niistä. Vedän äkkiä käteni pois tuon käsistä ja katsahdan sitten muualle. "Joonas sä voit puhuu mulle." Siirrän katseeni takaisin Olliin ja avaan suuni:
"No teen kaiken väärin mitä edes teen ja.."
"Ja..?" Olli kysyy. "No Niko oli vähä ahistava eilen.." sönkötän. Olli katsoo minua ja halaa. Pian kuulenkin ovikellon soivan, ja Olli nousee sohvalta kohti eteistä. Hän avaa oven ja juttelee jonkun kanssa. Sillä aikaa menen sohvalle makaamaan ja laitan viltin päälleni, joka löytyi sohvan selkänojalta.

Katselen kynsiäni sillä aikaa kun Olli puhuu jonkun kanssa ovella. Pian kuulen oven menevän kiinni, mutta en kiinnitä asiaan enempää huomiota. "Joonas.. mein pitäis puhuu.." kuulen tutun äänen sohvan takaa. Käännyn nopeasti ja nousen sitten istumaan.
"En haluu puhuu." Sanon hieman tylysti.
"Haluisin vaa tietää et mitä eilen oikee tapahtu..?" Niko katsoo minua surullisena.
"No tiiät ihan hyvin itekki." "En? Yhtäkkii vaa löit mua ja lähit karkuu!" Niko korottaa ääntään. "Ehkä parempi et lähen hetkeks aikaa ni saatte asiat rauhas sovittuu.." Olli kuiskaa välissä. "Ei, haluun et oot siinä." Sanon ja Olli katsoo minua ja nyökkää. "Niko mä pyysin sua lopettamaa, mut sä et tehny nii. Siks mä sua löin." "Häh?En mä kuullu.." "No vittu sanoin monta kertaa aika kovaaki äänee älä yritä!" Huudan. Niko huokaisee ja istuu vierelleni sohvalle. "Joonas.. mä olin unohtanu airpodit korville ja sielt tuli samalla musiikkii.. olin just heittääs ne veke ku löit mua.. mä en varmaan kuullu sua. Anteeks.." Niko katsoo minua ja samalla huomaan hänen silmien kostuvan.

Saamme Nikon kanssa asiat sovittua, sillä kyseessä olikin vain tyhmä väärin käsitys. Lähdemme vähin sanoin Ollin luota, sillä hän oli juuri kuunnellut meidän koko riitelymme ja sen mistä se johtui. Huomenna meillä olisi taas treenit, vaikkei yhtään huvittaisi mennä. Kai se on kuitenkin pakko, sillä parin päivän päästä julkaistaan uusi biisimme.
———————————————————————
Sanoja: 625
Vähän lyhyempi tällä kertaa mut ei anneta sen haitata😎