♡Blind Channel In The World ♡

Luku 140.

Pov. Tommi
Saavumme Lauran kanssa vihdoin kotiimme. Kävimme syömässä jossain pasta-ravintolassa, jossa oli todella hyvää ruokaa. Ei ainakaan hetkeen tule taas nälän tunnetta. Pitkän ajomatkan ja sairaalareissun jälkeen olen aivan poikki. Voisin nukahtaa vaikka seisaalleen.

Haimme kaksoset Lauran vanhemmilta kotiintulo matkalla. Nuo kaksi ovat kuulemma taas käyttäytyneet oikein mallikkaasti. Odotan vain kun he ovat vanhempia ja tappelevat kaikesta.

Lässähdän sängylle väsyneenä saaden lapset vihdoista viimein nukahtamaan. Piti kolmeen kertaan lukea pipsapossu-tarina uudelleen, ennen kuin unihiekka varisi heidän silmilleen. Nyt vain äkkiä nukkumaan ja huomenna joulun viettoon. Ristiäisiä pitäisi myös suunnitella, sillä niitäkään ei ole vielä pidetty.

Pov. Niko
Muut jätkät lähtivät jo. Vilkaisen puhelimeni kelloa ravintolan ulkopuolella. 18:17. Pudistan päätäni ja sujautan puhelimeni takkini oikeaan taskuun laittaen vetoketjun perässä kiinni.
Lähden kävelemään takaisin sairaalalle toivoen Joonaksen pääsevän jo pois. Olisi ikävää viettää joulu sairaalassa huonossa kunnossa. Olen kyllä valmis olemaan hänen vierellään vaikka mikä olisi.

Saavun sairaalalle ja huomaan Joonaksen istuvan käytävällä. Hän selailee puhelintaan eikä huomaa ollenkaan minun läsnäoloani. Istahdan hänen vieressään olevalle vapaalle tuolille ja tuo kohottaa katseensa minuun.
"Ai Niko. Moi." "Moi rakas, mites on menny?"
"Ihan jees kai, lääkäri puhuu just Nooran kaa jostain." Nyökkään Joonakselle ja alamme katsomaan tiktokkeja hänen puhelimeltaan.

"Siis mitä?!", Joonas huudahtaa ja katsoo puhelintaan järkyttyneenä. Parit ohi kävelevät hoitajat katsovat Joonasta vinoon, mutta kiirehdin nyökkäämään heille kaiken olevan kunnossa. Joonas istahtaa takaisin tuolilleen ja näyttää minulle puhelintaan. Näytöllä pyörii video Joonaksesta hänen nukkuessa sairaalassa. "Siis mitä helvettiä? Kuka vittu on menny tekee tollasta?" "Joku emojoonasporkofangirl66" "no niinpä tietysti. Mä meen ilmottamaan tästä joillekki vartioille, tuun kohta takaisin." Joonas nyökkää ja ojentaa puhelimensa minulle, jossa tuo video pyörii edelleen. "Pärjäile rakas", annan pusun hänen hiusten sekaan ja lähden sitten sairaalan aulaan ilmoittamaan videosta.

Rakastamme fanejamme, mutta joskus he menevät vain liian pitkälle. Suurinosa onneksi tajuaa antaa meille yksityisyyttä ja rauhaa, mutta sitten on taas näitä, jotka eivät yhtään piittaa toisten tunteista.

Pov. Joonas
Nikon lähdettyä ilmoittamaan sairaalalle yksityisyyteni loukkaamisesta, lääkäri avaa huoneen oven. "Joonas sun kannattais puhua Nooran kanssa kahden kahden kesken." Nyökkään ja nousen ylös tuolilta. Ehkä Niko pian palaa, kerkeän sopivasti juttelemaan ensiksi siskoni kanssa. Toivottavasti hänkin pääsisi pian pois täältä.

Kävelen peremmälle huoneeseen, jossa näen Nooran katselevan ulos ikkunasta. Kävelen hänen viereensä ja hän säpsähtää. "Ei hätää, Jonsku tässä." Istahdan hänen viereensä ja katson tuota kysyvästi. "Lääkäri käski jutella sun kanssa jostain..?", yritän saada häntä mukaan keskusteluun. "Et sit kerro äidille tai isälle. En haluu et ne huolestuu turhasta."
"En kerro, sä voit luottaa muhun." "Mm.."

"Mä vedin ite ne huumeet." "Mitä?!" "No mä luulin et ne helpottaa mun oloa ja niin ne tekikin hetken aikaa. Se oli vaan yks kerta ku testasin niitä! Tajuun nyt kuin pahan virheen mä oon tehny", Noora purskahtaa itkuun. Nousen ylös ja halaan tuota varovaisesti. Päässäni pyörii vain isäni sanat 'Noora on muuttunut.' Hän taisi olla oikeassa. Tuo ei ole enää se sama pikkusiskoni, jonka tunsin.

"Onks sul viel jotain muuta kerrottavaa?", kysyn samalla irtaantuessa halistamme katsoakseni hänen vaaleansinisiin silmiinsä.
"No noi haluu viedä mut jollekki psykiatriselle osastolle." "Mut eiks se olis vaa hyvä? Olisit sit taas kunnossa sen jälkeen." "Siis tajuuks et mun elämä menee pilalle jos meen sinne!"
"Mut mä vaan haluun että oot turvassa iteltäs ja muilta." "No ihan miten vaan, kyl mä pärjään yksin." "Noora älä viitti." "Älä ite. Oot tunkemassa sun omaa siskoas suljetulle, haloo!" "No mä ajattelen vaan sun parastas."
"No et vitussa. Parasta ois jos en olis täällä enää!" "Älä sano noin!" "Miks en. Tuleeko paha mieli ku on tällänen itsetuhonen paska pikkusisko." "Sä oot mulle kaikki kaikessa, mä haluun et oot taas se sama ilonen tyttö. Älä karkota viimisiäkää ihmisiä pois sun elämästäs."

Samassa ovi avautuu ja Niko tulee peremmälle. Pyyhin valuvat kyyneleet poskiltani ja menen hänen luokseen. "No mitä ne sano siitä videosta?" "Selvittelee asiaa, tekijä on kuulemma helppo selvittää." "Okei hyvä, mut en haluu et se tyttö joutuu pahoihin ongelmiin.." "mut se kuvas sua ilman lupaa."
"No silti."